Kamera kuvaa auton nopeuden 150 metrin päästä– Rinnakkaistiellä saa halutessaan hinnakkaan selfien

0
Erityisesti raskaan liikenteen aikaisemmin muiden tavoin käyttämä 60 km/t -rajoitus oli varsinkin kevyen liikenteen käyttäjien mielestä kovanlainen. Nykyinen 50 km/t yhdistettynä kameravalvontaan on rauhoittanut liikennettä yllättävän paljon.

Monet somerolaiset sen ovat jo tehneet. Otattaneet itsestään kalliinpuoleisen omakuvan, eli selfien poliisin liikennevalvonnan kameratolppien avulla.

Automaattinen liikenneturvallisuusvalvonta käynnistyi kantatie 52:lla viime elokuussa. Tieosuudelle Raasepori–Somero tuli 17 valvontapistettä liikenneonnettomuuksien kannalta riskialttiisiin tienkohtiin.

Niistä noin puolessa on kerrallaan kamera. Someron kohdalla rinnakkaistiellä tolppia on neljä. Kameroita vaihdetaan säännöllisen epäsäännöllisesti.

Uusi tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020. Sen myötä tuli käyttöön uusi liikennevirhemaksu, joka korvasi aiemman rikesakkojärjestelmän. Liikennevirhemaksu ei ole sakko, vaan hallinnollinen sanktio.

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta toteaa, että liikennevirhemaksu ei ole sakko vaan hallinnollinen sanktio.

– Sakkorangaistus tulee kyseeseen vakavammissa liikennerikoksissa. Esimerkiksi pienestä ylinopeudesta saa liikennevirhemaksun, mutta suuremmasta/vakavammasta virheestä saa sakkorangaistuksen, Klang selvittää.

Aikaisemmin poliisi lähetti postitse huomautuksen, jos nopeuden ylitti, vaikkei ”sakotusraja” vielä ylittänytkään. Jaakko Klangin mukaan käytäntö on nykyään poistunut. Jos valo välähtää, pitää vain arvuutella mielessään, tuleeko postista aikanaan seuraamusmaksu vai ei.

Joka tapauksessa valvontakamerat ovat hiljentäneet rinnakkaistien nopeuksia. Klang myöntää, että 60 kilometrin nopeusrajoitus ja suojatiet soveltuvat huonosti yhteen. Siksi rajoitusta Somerolla alennettiin.

– Ensimmäinen kesäkuuta lähtien laki on määrännyt, että suojatien kohdalla korkein sallittu nopeus on 50 km/t. Kuitenkin jos suojatie on liikennevaloilla ohjattu, niin korkein sallittu voi olla 60 km/t.

– Eli me joudutaan nyt käymään läpi meidän suojatiet Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella täällä Varsinais-Suomen Elyssä. Monia suojatien kohtia teillä joudutaan laskemaan viiteenkymppiin. Ellei käyttäjiä ole, eikä liikenneympäristö suojatietä salli, suojatie poistetaan. Suojateitä on niin paljon, että vaikka rahaa menee vähän, niin aikaa siinä kuluu muutama vuosi.

Muita parantamistoimenpiteitä ovat muun muassa tien pintaan maalattavat nopeusrajoitusmerkinnät sekä suojatietolppiin lisättävät huomiovarret.

Jaakko Klang pitää hyvänä, että Somerolla rinnakkaistien suojatieasia saatiin kuntoon jo urakan alkuvaiheessa. Liikennemäärät ovat kuitenkin pieniä siihen nähden, miten paljon suojatieonnettomuuksia täällä on tapahtunut.

Somerolle käyttöön otetut uusimmat kameratolpat on varustettu tutkatekniikalla, joka mittaa ajonopeuksia etäämmältä kuin vanha kameratekniikka. Ajonopeus saadaan mitattua jopa 150 metrin päästä. Kamera voi seurata samanaikaisesti usean eri ajoneuvon nopeuksia eri kaistoilta.

Automaattinen liikenneturvallisuusvalvonta rakennettiin kantatielle 52, koska tiellä tapahtuu keskimääräistä enemmän liikenneonnettomuuksia, joissa pääriskitekijänä on todettu olleen ylinopeus. Vuosien 2014–2018 aikana kantatie 52:lla välillä Raasepori–Somero on sattunut 223 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta.

Tieosuuden keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee 2400–7850 ajoneuvon välillä, josta raskasta liikennettä on noin 10 prosenttia.

Pelkästään marraskuussa 2020 kyseisellä tiellä sattui 12 kuolemanonnettomuutta. Inhimillisen tekijän ja hädän ohella ne aiheuttavat kuluja yhteiskunnalle. Esimerkiksi vuonna 2014 kaikista Suomen liikenneonnettomuuksista johtuvat kulut arvioitiin peräti noin 1,3 miljardiksi euroksi.

Trafi ja Liikenneturva ovat saaneet teettämästään tutkimuksesta tuloksen, että yksi liikennekuolema maksaa yhteiskunnalle noin 2,77 miljoonaa euroa.

Uusin erikoisuus, lähinnä tämän talven aikana tapahtunut ”muoti-ilmiö” Somerolla, on ollut nuorison ”piuhan”, eli ”kartsan” ajaminen iltapimeällä pelkästään parkit päällä.

Siinä tilanteessa jalankulkijan heijastimen käyttö on turhaa, kun heijastin ei ajovalojen puuttuessa enää heijastakaan valoa takaisin ja varoita autoilijaa.

Jaakko Klang myöntää mahdolliseksi, että jossain vaiheessa joku jalankulkija tai pyöräilijä tulee Somerolla jäämään auton alle.

– Mikähän idea sellaisessakin ajamisessa mahtaa olla? Suomessa yleensäkin autokanta paranee koko ajan. On parempaa turvatekniikkaa. Liikenneympäristötkin ovat parantuneet. Tällä hetkellä varmasti se suurin ongelma on juurikin piittaamattomuus liikenteessä. On liikaa hällä-väliä -systeemiä.

Klang huomauttaakin, että jalankulkijoiden on nykyisessä tilanteessa syytä olla Somerolla illalla liikkuessa entistä varovaisempia. Viime vuoden osalta uudet liikenneonnettomuustilastot valmistuvat maaliskuussa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here