Kaskiston kyläyhdistys on pyytänyt Einar Ellmanin muistomerkin siirtoa urheilukentältä Kaskiston Koulumäelle.
Hakemuksen mukaan Einar Ellman oli kaskistolainen. Patsas saisi ansaitsemansa paikan kylän keskustassa, jolloin urheilijan muisto tulisi elvytetyksi ja arvostetuksi hänen kotikulmillaan. Ellman edusti Kaskiston Ponnistusta.
Teknisen johtajan Marko Mäkisen mukaan patsaan paikallaolo ei vaikuta urheilukentän peruskorjaushankkeeseen. Mikäli patsas sijoittuu urakka-/työmaa-alueelle, se määrätään suojattavaksi suoja-aidoin.
Someron Kulttuurikaan ei vastusta patsaan siirtämistä. Yhdistys toteaa patsaan olevan kyläyhdistykselle tärkeä. Siirron jälkeen patsas olisi hyvässä hoidossa kyläyhdistyksen toimesta. Myöskään sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm ei vastusta asiaa.
Kyläyhdistys on kertonut vastaavansa siirrosta itse.
Kaupunginhallitus myönsi kyläyhdistykselle luvan siirtää Ellmanin muistomerkki Koulumäelle. Ehdoiksi kirjattiin, että muistomerkki on uudessa sijoituspaikassaan yleisesti nähtävissä, ja että kyläyhdistys huolehtii jatkossa muistomerkin kunnossapidosta.
—————————-
Jonnekin aurinkokello katosi
1970- ja -80-lukujen taitteesta muistan vielä hyvin, että Einar Ellmanin muistomerkin kruunasi kivipaaden päällä oleva aurinkokello. Enää se ei paikallaan ole. Oma muistikuva on, että aurinkokellon materiaali olisi ollut kuparia.
Soittokierros Someron yleisurheilupiireille ja muille vaikuttajille tuotti tulosta jonkin verran. Aulis Tiensuu totesi aurinkokellon puuttuneen kivipaaden päältä jo pitkään. Tiensuu arveli, että vanha metallinen somiste on saattanut ruostua ajan saatossa ja irrota jalustastaan.
Entisellä teknisellä johtajalla Hannu Edelillä ei ole aurinkokellosta muistikuvaa. Sen hän totesi, ettei sitä ainakaan tarkoituksella poistettu hänen virka-aikanaan.
Maanrakennusmestari Jyrki Rinta-Paavola ei ollut aurinkokellosta kuullut eikä nähnyt.
Pitkäaikainen yleisurheilumies Kalle Pomppu muisteli, että hän oli saattanut olla mukana jopa patsaan paljastustilaisuudessa. Katoamisesta hänellä ei ollut tietoa, mutta muisteli aurinkokellon olleen väriltään tummanruskea – mikä todistaisi kuparista.
Reijo Vaha ei tiennyt asiasta, eikä myöskään Matti Oksanen. Tiedustelu Someron Liikunnan entiselle toiminnanjohtajalle Veera Hällille auttoi.
– Ilkivaltaa muistopaadelle tehtiin minun aikana Liikunnassa useita kertoja. Parikin kertaa jalusta valettiin uudestaan ja patsas nostettiin pystyyn. Nuoriso on vandalisoinut urheilukenttää perinteisesti aika ajoin. Patsas on siinä sivussa kokenut kovia.
– Oma mielipiteeni on, että jos kentän korjaus joskus vielä alkaa, niin näköesteenä toimivaa kuusiaitaa voitaisiin poistaa ainakin osittain. Niin sanottu kuntalaisten ”yleinen valvonta” pitäisi huolta siitä, ettei ohikulkijoiden silmien alla tehtäisi pahoja. Aidat eivät ole enää vuosiin pidätelleet nuorisoa menemästä iltahämärissä kentälle, Veera Hälli painottaa.
Sauli Kaipainen
—————————–
Einar Ellman – urheilija ja seppä Kaskistosta
Einar Ellman eli 30.3.1902–10.2.1960. Vuonna 1961 pystytetyn muistomerkin toisella sivulla on teksti: ”Aikansa mestari Somerolla yleisurheilija Einari Edvard Ellman”.
Kivipaaden toisella sivulla on teksti: ”Aikaasi nuoriso, älköös käyttäös turhaan, kilvassa kuntosi nosta, niin teki isätkin ennen”.
Eirar Ellman oli urheilukuningas. Hänen kilpailuaikanaan urheilukuninkuuskilpailut olivat varsin tavallisia, ja niissä Ellman pärjäsi.
Urheilukuninkuuskilpailut olivat moniotteluita. Yleensä niihin kuului kolme juoksulajia, kolme hyppylajia ja kolme heittolajia.
Elman oli erittäin lahjakas ja vaatimaton urheiljanuorukainen. Hän oli lyömätön miehiä vastaan 18-vuotiaana. Ammatiltaan hän oli seppä. Hänen kerrotaan olleen omissa oloissaan viihtyvä persoona, joka ei juuri harjoitellut eikä verrytellyt. Hän vain tuli mukaan kisoihin, viskasi takkinsa kentälle ja lähti mukaan.
Someron kuntakeskus sai ensimmäisen urheilukentän 1920-luvun puoliväliin mennessä. Se sijaitsi silloisen Maamiestalon, sittemmin Suojeluskuntatalon yhteydessä, nykyisen Someron torin tienoilla.
Someron Esa järjesti kentällä 9.8.1925 pitäjän ensimmäiset ”Someron urheilukuningaskilpailut”. Voittajaksi selviytyi, kukapa muu kuin Einar Ellman.
Ellmanin muistoksi pystytetty patsas sijaitsee nykyisen urhelukentän ulkokaarteessa. Sen pystyttämiseksi järjestettiin kansalaiskeräys.
Lähde: Aulis Tiensuu : Sata vuotta hyvässä seurassa, Someron Esan 100-vuotishistoriikki 1917–2017.