Lapselle säästäessä etuna on aika. Kun lapsi täyttää 18 vuotta, on alle 100 euron kuukausittaisella summalla pystynyt säästämään hänelle jopa kymmenien tuhansien eurojen rahapotin.
Säästäminen on osa talouskasvatusta. Lapselle syntyy ymmärrys rahaan.
Periaatteessa lapselle voi ruveta säästämään heti synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen.
– Kun lapsella on nimi ja sosiaaliturvatunnus, niin pankkitili voidaan avata. Sen jälkeen saadaan palvelut auki, hymyilee Someron Säästöpankin sijoitusneuvoja Anu Mikkola .
Säästötilille ei korkotason alhaisuuden takia kannata säästää. Yleisimmät vaihtoehdot ovat rahastosäästäminen, säästö- eli sijoitusvakuutus tai näiden yhdistelmä, tai osakkeiden ostaminen lapselle.
Raha niihin siirtyy hoitotilin kautta, jolle hankitaan sopiva lisätuote.
Vanhemmat yhdessä päättävät, miten säästäminen tapahtuu. Heidän kanssaan käydään läpi riskiprofiilit.
– Tavallisimmin tähdätään 18 vuoden ikään, jolloin lapsi pääsee alkuun opiskeluissa, voi maksaa asunnon vuokravakuudet tai hankkia ajokortin. Sanotaan, että jos rahastot ovat olleet vanhemmille tuttu tuote, on usein itsestään selvää, että myös lapselle halutaan aloittaa rahastosäästäminen, Mikkola jatkaa.
Kun tähtäin on 18 vuodessa, rahastolle voidaan valita enemmän osakepainoa ja sijoittaa tuottohakuisemmin. Pitkä aika tasaa markkinoiden heilunnasta sijoituksille johtuvaa riskiä.
Silloin kun lapselle säästetään rahastoon, ne ovat lapsen rahoja, joista huoltajat määräävät täysi-ikäisyyteen asti. Säästö- eli sijoitusvakuutuksessa varoja hallinnoi vakuutuksenottaja, joka päättää varojen käytöstä vakuutuksen voimassa oloajan.
– Jos lapsen talousasiat eivät olisi hallussa, tuotteeseen voidaan tehdä muutoksia.
Verovapaasti lapselle voi lahjoittaa rahaa 4 999 euroon asti kolmen vuoden välein. Raja on lahjoittajakohtainen.
Osakkeiden ostaminen on harvinaisempaa. Kulujen vuoksi niitä usein hankitaan isommilla kertasummilla. On seurattava markkinoita, oltava aktiivinen.
Rahastoihin summat voi laittaa automaattisesti, ja saa hajautetun sijoituksen helpommalla.
– Jos vanhemmat ovat aktiivisia osakemarkkinoilla, niin miksei. Kyllä lapsillekin ostetaan osakkeita, Anu Mikkola myöntää.
Kuukausittain ihmiset laittavat sivuun ja säästävät hyvin erilaisia summia. Riippuen perheen varallisuudesta.
– Isovanhemmat ja muutkin läheiset voivat tallettaa varoja lapsen tilille. Rahaa voi siirtää syntymäpäivänä, jouluna tai säännöllisesti – kaikki käy. Sen jälkeen kun tilille on kertynyt varoja, vanhemmat voivat päättää ne sijoitettavaksi.
– Osalla summat menevät säännöllisesti tietyllä kuukausisummalla. Tai vanhemmat käyvät pankkitapaamisessa vaikka kerran vuodessa, jolloin katsotaan ratkaisut, mitä tilivaroille voidaan tehdä. Voidaan tehdä lisämerkintöjä kertamerkintöinä.
On myös mahdollista hajauttaa useaan eri tyyppiseen rahastoon. Sillä pienennetään mahdollisia riskejä. On olemassa korkorahastoja, yhdistelmärahastoja ja osakerahastoja.
– Jos vain vanhempien riskinsietokyky tai tuotto-odotus antaa myöden, niin usein osakerahastot ovat ainakin yhtenä osana mukana. Pienelle lapselle säästöaika kertyy pitkäksi, jolloin aika tasoittaa kausivaihteluja.
Pienille lapsille osakerahastosäästäminen on yleisin muoto. Seuraavaksi yleisin on yhdistelmärahasto, jossa on mukana sekä korkomarkkinoita että osakkeita. Voi olla myös yhdistelmärahaston ja edellisten muotojen yhdistelmät. Myös pörssinoteerattuja rahastoja voi käyttää sijoitusvalikoimassa.
Säästäminen kannattaa aina. Tilille voi laittaa periaatteessa vaikka vain yhden euron. Kun euroja kertyy enemmän, raha pannaan poikimaan muualle. Minimimerkintä suurimpaan osaan rahastoista on 50 euroa kerta.
Aktiivisesti hoidettavassa osakerahastossa hallinnointipalkkio esimerkiksi Säästöpankin Eurooppa-B -rahastossa on 1,85 prosenttia, joka on kulujen osuus rahaston arvosta.
Yhdistelmärahastoissa, jossa osakepaino on esimerkiksi 30 prosenttia, hallinnointipalkkio on 1,0 prosenttia.
– Kun osakkeilla ei käydä niin paljon kauppaa, kulu on pienempi. Jokaisella rahastolla on nimetty salkunhoitaja. Jokaisessa rahastossa on omat säännöt, joiden mukaan salkunhoitaja voi sijoituskohteita valita.
Pitkäkorkorahaston hallinnointipalkkio on 0,60 prosenttia.
– Salkunhoitajat huolehtivat asioista asiakkaan puolesta.
Koronakriisissä keväällä osakemarkkinat laskivat. Sen jälkeen rahasto-osuuksia ja osakkeita sai ”alennusmyynneistä”. Kesällä sai jälleen hyvää tuottoa. Tärkeintä on aloittaminen ja säännöllinen säästäminen. Sijoitussuunnitelmassa kannattaa pysyä.