Yhä useammin huomaan vastaavani ystävilleni noilla sanoilla. Kotimme on nyt Somerolla ja liki kahden vuoden kestänyt yhtämittainen asuminen täällä on muuttanut ajattelutapaani. Se kuvannee tervettä erkaantumista Helsingistä.
Somero on tullut hyvin tutuksi. Olemme päivittäisillä kävelyillämme kolunneet jokseenkin jokaisen kadun, kujan ja polun Kohnamäestä Lamminniemeen ja Rankkulasta Palmaan. Askeleita on päivittäin 5000–10 000, siis keskimäärin viisi kilometriä, eli runsaat tuhat kilometriä pelkästään viime vuonna. Sinisen hämärän hetki valojen vähitellen syttyessä on oivallinen kävelyille. Vastaantulijat ovat harvassa. Keskustan liikenne onkin vilkasta vain koulujen päättyessä.
Täällä meillä Somerolla korona-tartunnan vaara on vähäinen. Kävelylenkeillämme moni asia on kiinnittänyt huomiota: hyvin hoidetut pihat, erityisellä huolella leikatut kuusiaidat, lukuisat umpikortteleiden keskelle jätetyt lasten leikkipaikat ja viheralueet. Erityisen hieno on Lamminniemeä kiertävä rantapolku. Someron uljas kirkko ja hyvin hoidettu hautausmaa osuvat usein matkalle. Hautausmaa ja haudat ovat täälläkin parhaita historiankirjoja.
Mielelläni kerron ystävillemmekin, että täällä meillä Somerolla on toimivat palvelut. Salon Seudun Sanomien haastattelussa mainitsin, että käymme Helsingissä vain ostamassa ”oikeata” leipää, juuren tehtyä kovakuorista ja maukasta kunnon purtavaa. Täältä sitä ei saa. Samantien sain puhelinsoiton Paijan isännältä. Hän halusi meidän maistavan emännän paistamaa luomuleipää. Se tuotiin ovellemme ja totesimme sen olevan erinomaista varsinkin somerolaisen palvikinkun kanssa. Paijan leipää on kuitenkin vaikea löytää kaupoista.
Monia uusia tuttavuuksiakin on syntynyt. Sähköliikkeen, rautakauppojen ja Virtasen myyjät ovat tuttuja jo vuosien takaa. Roosan kahvilaan kuluu aina pysähtyä ja sen hyllylle meni 50-vuotislahjaksi saamani nimikoitu kahvipurkki. Ecotekolan, kirppiksen ja jäteaseman hoitajat ovat tulleet tutuiksi siirtäessämme vuosien aikana kertynyttä käyttökelpoista tavaraa kierrätykseen. Lasten matkasänky, kesäkalusteet, muodista poistuneet vaatteet, vähän käytetyt tennismailat, kaksi metriä kirjoja hyllystämme, ruokalehtien vuosikerrat, matto ja karaoke- ja muut toimintakuntoiset sähkölaitteet ovat toivottavasti löytäneet uudet käyttäjänsä. Kuntosalille meni uuden uutukainen stepperi. Remontista yli jääneet harkot, eristelevyt ja ovet saivat uuden elämän Pitkäjärvellä.
Someron yrittäjät ovat palvelleet hyvin. Laskimme käyttäneemme kuluvan vuoden aikana kaikkiaan parikymmentätuhatta euroa täällä tehtyihin ostoksiimme. On hankittu muun muassa valokuituyhteydet ja uusi lämpökompostori, asennettu salaojaputket, ilmalämpöpumppu ja hälytysjärjestelmä.
Etätyötilan kalusteita on uusittu. Puutarhaa on uusittu. Ostoksia on tehty kaikilla kirjaimilla, S-, K-, L- ja T-kaupoista. Kotiutumisesta paras todistus lienee kuitenkin vakituisen kampaajan, parturin sekä hierojan löytäminen Somerolta. Näistä euroista kuntakin on varmaan saanut muutaman rovon.
Korona on tuonut aikaa. On aikaa kirjoittamiseen, etäkokouksille ja kunnostustöille. Yksi kirja on juuri ilmestynyt, toista valmistellaan, monta lukematonta on luettu ja arkistoja järjestetty.
Täällä Somerolla ehdimmekin myös suunnitella ja kokeilla aivan uusia ruokia, katsella luontoa, lintujen pesimistä, poikasten ensilentoa, ruokkia talvilintuja, joiden joukkoon on liittynyt iloksemme sekä isokoskelot, närhet että pikkutikka. Yksin ei ole tarvinnut olla, vakituisia vieraitamme ovat myös fasaanit, oravat ja jänikset.
Johannes Koroma
pääkonsuli