Vatsa alkaa turvota loppupäivästä. Ummetusta, kummallista paineentunnetta, kipristelyä, ripulia ja suoranaista kipua, joka ei ota hellittääkseen. Kipu alkaa mennä mieleen, olo on kuin jännittyneellä hermokimpulla.
Pää saattaa särkeä, närästää, on virtsavaivoja ja rintakipua.
Kun syö tiettyjä ruoka-aineita, niin hetken päästä kipu yltyy. Tutkittu on, ettei ole kyse keliakiasta eikä laktoosi-intoleranssista. Ateriarytmittömyys ja stressi lisäävät tuskaa.
Henkilö saattaa kärsiä ärtyvän suolen oreyhtymästä IBS:stä. Suoli oireilee, vaikka on sinänsä terve ja normaali.
Oireyhtymä ei ole vaarallinen, mutta ikävä ja saattaa ryhtyä hallitsemaan elämää. Lohduttavaa on, että oireita pystyy helpottamaan.
Oireiden syy selvitettävä
Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen sanoo neuvoksi, että ensimmäiseksi kannattaa tarkkailla, mistä ruoka-aineista ja elämäntoiminnoista kivut yltyvät ja helpottuvat.
Syitä ja riskitekijöitä ärtyneen suolen oireyhtymään useita. Ne ovat hyvin yksilöllisiä.
Suoli ärtyy esimerkiksi stressistä, tietyistä ruoka-aineista, epäsäännöllisestä ateriarytmistä, kiireellä syömisestä ja liian isoista ruoka-annoksista, tai monen riskitekijän yhtäaikaisuudesta.
– Käymistilat suolessa aiheuttavat turvotusta ja ilmaa. Kaasunmuodostus venyttää suolta ja aiheuttaa kipua.
Myös vatsataudit ja bakteerit voivat olla vatsavaivojen taustalla. Norovirus tai matkalla saatu vatsapöpö, kuten salmonella ja kampylobakteeri saavat suolen ärtymään. Joillakin suolen toiminta rauhoittuu jonkin ajan kuluttua siitä kun bakteeritarunta tai virus on ohi. Toisilla ärtyvä suoli jää kiusaamaan pysyvästi.
Lääkäriin on lähdettävä, jos kipu yltyy sietämättömäksi ja on jatkuvia vatsa- ja suolisto-oireita. Esimerkiksi ripuli ja ummetus on vaikeaa, ulosteessa on verta, paino laskee ja on kuumeilua.
– Kannattaa mennä lääkäriin selvittämään oireiden syy, sillä sairauksien mahdollisuus on tärkeää sulkea pois, painottaa Putkonen.
Keho kertoo, että on rauhoituttava
Tutkimusten mukaan ärtyvän suolen oireyhtymää esiintyy 5–25 prosentilla länsimaalaisista.
Leena Putkonen sanoo, että on vaikea todentaa, onko vaiva yleistynyt ja ovatko vastaavasta kärsineet myös menneet sukupolvet, kun sitä ei ole tutkittu tuolloin. Perinnöllistä taipumusta tai opittuja käyttäytymismalleja asioihin reagoimiseen saattaa olla.
Yhteyden passivisuuteen ja arkiliikunnan vähyyteen Putkonen allekirjoittaa. Kun tehtiin raskasta työtä, suoli toimi, uni tuli silmään nopeasti ja se oli sikeää.
Oireyhtymä on kaksi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.
– Hyvin usein IBS-oireista kärsivät perfektionistit, tunnolliset ja suorituskeskeiset ihmiset. Vauhtia on liikaa. Stressi laukaisee kehossa reaktion. Se näyttää, että nyt on rauhoituttava, jotta saadaan tasapaino.
Putkonen painottaa, ettei IBS ole kenenkään syy. Syyllistämällä saa oireet pahenemaan.
Vaaratekijöitä voi vähentää, esimerkiksi huolehtimalla käsihygieniasta ruoanlaitossa. Ulkomailla syö kypsennettyä ruokaa ja käyttää käsidesiä, jotta ei saa itselleen tulehduksia.
Säännöllistä elämää
Oireita voi lieventää ja hallita. Säännölliset elämäntavat, ruokailu- ja unirytmi ovat tärkeitä, ettei suoli ärry. On nukuttava riittävästi; siitä vatsa tykkää. Liikunta, monipuolinen ravinto ja riittävästi kuituja ruokavaliossa auttavat.
Leena Putkonen kertoo, että tasapainoinen ruoansulatuskanava on yksi hyvinvoinnin ja terveyden kulmakivistä. Ei ole yhdentekevää, mitä suuhunsa laittaa, kuinka usein tai harvoin.
Suolisto on melkoinen elin.
– Ohutsuoli huolehtii ravintoaineiden pilkkoutumisesta ja imeytymisestä. Paksusuolen suolistomikrobit tekevät monia tärkeitä tehtäviä. Ne tuottavat kuiduista hyödyllisiä yhdisteitä, valmistavat joitain vitamiineja sekä pitävät huolta siitä, että huonot bakteerit pysyvät kurissa eivätkä ainakaan kulkeudu elimistöön. Ne osaavat tuhota lääkeaineita ja myrkkyjä.
– Toisin sanoen elämme symbioosissa mikrobistomme kanssa. Me ruokimme niitä ja fiksusti ruokittuna ne vaikuttavat terveyteemme suotuisasti, kertoo Putkonen Ravitsemusratkaisut -nettisivuillaan.
Hermosto jumppaamaan
Temppuileva suolisto kannattaa hoitaa kuntoon, sillä pitkään jatkuessaan oireet väsyttävät ja rapauttavat elämänlaatua.
– Ärtyneen suolen oireyhtymä on koko kehon sairaus. Suolistokivut vaikuttavat hermostoon. Jännittyneessä ja kivuliaassa tilassa rauhoittavat signaalit eivät pääse kulkeutumaan aivoista eteenpäin suolistoon. Kehon viestinnässä on häiriö.
Apua saa esimerkiksi käyttäytymis- ja hypnoterapioista sekä meditaatiosta. Hermoston aivojumppaohjeita ja harjoitteita löytyy Terveyskylä-sivustolta.
Leena Putkonen neuvoo kokeilemaan syvähengitystä. Se aktivoi ruoansulatusta. Vedetään hitaasti pallealla keuhkoihin ilmaa ja päästetään hitaasti ulos. Tätä toistetaan useamman kerran. Kun keskittyy syvähengitykseen, muut asiat unohtuvat. Se on hermostojumppaa.
Putkonen sanoo apua löytyvän sellaisista toiminnoista, joihin uppoutuu täysillä. Sitä kautta rentoutuu unohtaen muut asiat. Keinoiksi sopivat vaikkapa vapaa tanssi, luontokävelyt, lemmikit, taidenäyttelyt ja soitto kaverille.
Parempi olo ei tule hetkessä. Siihen voi kulua kuukausia. Jos ei 4–6 kuukauden jälkeen elämänmuutoksesta voi paremmin, on syytä mennä lääkärin pakeille.
FODMAP-ruokavaliolla rauhoitetaan vatsa
Moni ärtyvästä suolesta kärsivä on saanut avun yksilölliseksi räätälöidystä FODMAP-ruokavaliosta. Siinä vältetään ohutsuolesta imeytymättömiä ja paksusuolessa käyviä hiilihydraatteja. Herkkävatsainen kun on usein herkistynyt hiilihydraattien fermentoitumiselle kehossa.
Tällä ruokavaliolla rauhoitetaan ärtynyt vatsa.
– Siinä karsitaan 4–8 viikoksi hankalaksi koettuja kuituyhdistelmiä ja sitten ruoka-aineita ruvetaan pikkuhiljaa palauttamaan takaisin. Näin tehdään, jotta saadaan selville, mitkä vaikeuttavat olotilaa. Vältettäviä aineita korvataan toisilla, jotta tärkeät ravintoaineet taataan.
Vältettävien aineiden joukossa ovat muun muassa fruktaaneja sisältävät viljat vehnä, ruis ja ohra. Karsittavien listalla ovat sipuli, valkosipuli, artisokka, tankoparsa, punajuuri ja sienet.
Vältettäviä ovat kaali, herneet, pavut, linssit ja soijarouhe. Välttää tulee myös päärynää, omenaa, kivellisiä hedelmiä ja mustaherukkaa, ja korvata vaikkapa sitrushedelmillä, vadelmilla, mustikoilla, mansikoilla ja banaanilla.
Karsittavia ovat sorbitolia sisältävät mehut ja tuotteet sekä suuret määrät mehua fruktoosisokerinsa vuoksi.
Maitotuotteita siedetään yleensä hyvin. Monen tarvitsee valita laktoosittomat tuotteet. Kannattaa valita hapanmaitotuotteita eli jogurttia, viiliä ja piimää sekä kypsytettyjä juustoja.
Purukumia, sokerittomia pastelleja ja proteiinipatukoita tulee välttää, jos ne tekevät oireita. Niitä voivat aiheuttaa myös limujen ja energiajuomien sokerit, hiilihappo ja kofeiini.
Kannattaa välttää syömästä liian suuria annoksia ja määriä yhtä raaka-ainetta, ei hedelmiäkään monta peräkkäin.
Ruokavalio ehkäisee muita sairauksia
Leena Putkonen kärsii itsekin ärtyvän suolen oireyhtymästä.
– Varmaan se muistuttaa minua loppuelämäni, mutta olen oppinut tulemaan sen kanssa toimeen ja hallitsen sitä. Jos ei itse osaa lähteä ongelmaa purkamaan, niin ravitsemusterapeutit ja lääkärit auttavat.
Ruokavaliolla pystytään vaikuttamaan terveyteen myös ennaltaehkäisevästi.
Suolistomikrobiston epätasapaino, dysbioosi, on liitetty yli 70 hyvin erilaiseen sairauteen aina diabeteksesta muistisairauksiin.
– Suolistoa kannattaa helliä kasvisvoittoisella, hyvin kuituja ja maitohappobakteereja sisältävällä prebioottisella ja probioottisella ruokavaliolla.
Leena Putkonen on ammatiltaan laillistettu ravitsemusterapeutti ja eräopas. Hän valmistui vuonna 2009 Kuopion yliopistosta terveystieteiden maisteriksi. Ravitsemusalan sekatyöläinen muun muassa luennoi, pitää etänäkin vastaanottoa ja on toiminut sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon puolella.
Leena Putkosen haastattelun ohella tietolähteinä on käytetty Ravitsemusratkaisut ja Mehiläisen nettisivuja