Joku perheestä sairastuu, syntyy uusi lapsi, kodinhoidossa kaivataan apua, olisi oltava useammassa paikassa yhtä aikaa, tukiverkostoa ei ole, lapsi ei millään pysy paikoillaan, takana on liikaa valvottuja öitä, väsyttää, omat voimat eikä ymmärrys riitä. Perheen arki voisi sujua paremminkin, kun joku tulisi avittamaan hetkeksi.
Vastaavanlaisissa ja monen muunkinlaisissa tilanteissa apua voi pyytää Someron neuvolan perhetyöltä ja perhetyöntekijältä Johanna Ryhtältä. Hän on helpottanut somerolaisten lapsiperheiden arkipäiviä viime keväästä saakka.
– Tämä on ajoissa annettavaa, ennaltaehkäisevää ja matalankynnyksen palvelua, jotta asiat eivät kasaantuisi eikä tilanne perheessä kriisiytyisi, kertoo Ryhtä.
Vanhemmilla saattaa olla takana valvottuja öitä esimerkiksi itkuisen vauvan tai nukahtamista vastaan taistelevan uhmaikäisen kanssa, puhumattakaan arjen aikataulujen yhteensovittamisesta.
– Tulen apuun, kun vanhemmilta loppuvat kädet kesken. Pyöräytän vaikka makaronilaatikon, jotta vanhempi saa hoitaa perheen tulokasta. Tai lähden lasten kanssa pulkkamäkeen, jotta äiti voi ottaa päiväunet. Haen isommat koulusta. Tai annan ohjeita tilanteisiin, joissa lapsen päivärytmi on hukassa tai ruokapöydän ja lautasen äärellä ei pylly pysy paikoillaan, valaisee perhetyöntekijä palvelun kirjoa.
Ryhtä sanoo, että asiat ovat usein ikävaiheeseen kuuluvia, perheen arkea hankaloittavia tekijöitä, joihin perheen toiveita kuunnellen tarjotaan neuvoa ja apua.
– Joku on hyötynyt jo kertakäynnistä, joidenkin luona käyn pitemmän aikaa. Toisen tapaan kerran kuukaudessa, jotkut kerran viikossa, useamminkin. Perheen kanssa määritellään tavoitteet, sisällöt ja käyntikerrat.
– Kysyntää on paljon, mutta uusille asiakkaille löytyy kyllä tilaa. Koronankin aikana palvelua on käytetty. Palaute on positiivista, kiitellään, että tällaista maksutonta palvelua on olemassa, luettelee perhetyöntekijä tarpeesta ja palautteesta.
Viime vuoden huhtikuun alusta joulukuun loppuun Someron neuvolan perhetyöntekijän antaman palvelun piirissä oli parikymmentä perhettä, joiden yhteinen autettavien lasten määrä oli pyöreästi 40. Vuonna 2019 autettavia perheitä oli 27 ja niissä lasten lukumäärä 56 ja vuoden 2018 määrä 24 perhettä ja 50 lasta. Ensimmäisenä toimintavuonna 2016 perheitä oli mukana 17 ja lasten lukumäärä oli 46.
Neuvolan perhetyöntekijään saa yhteyden soittamalla hänelle suoraan tai neuvolan terveydenhoitajan kautta.
– Usein perheen tarve tulee esiin neuvolakäynnillä. Vanhempi on esimerkiksi uupunut, kuormittunut tai hänellä on haasteita arjen sujumisessa. Neuvolasta kerrotaan vanhemmille, että minuun voi ottaa yhteyttä tai perhe antaa minulle luvan soittaa. Soitan ja kysyn, tarvitaanko teillä apua. Somerolaiset vanhemmat ovat fiksuja; he uskaltavat pyytää apua ja kertoa myös sen, että nyt pärjätään jo omillaan, selvittää Ryhtä.
Neuvolan perhetyöntekijä tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen väen kanssa. Hän on ollut mukana esimerkiksi avoimessa päiväkodissa.
Neuvolan perhetyöntekijän työsuhdetta ehdotetaan jatkettavaksi
Perusturvalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että neuvolan perhetyöntekijän määräaikainen työsuhde vakinaistettaisiin.
Pesti perustettiin neuvolaan huhtikuussa 2016. Sen mahdollisti kaupungin saama perintöraha, joka kohdistetaan lasten ja perheiden hyvinvointiin. Määräaikaista työsuhdetta on jatkettu vuosi kerrallaan.
Perusturvassa neuvolan perhetyö nähdään erinomaisena ennaltaehkäisevänä toimintana ja matalankynnyksen palveluna. Se tukee ja edistää lapsiperheiden elämänhallintaa hyvin monenlaisissa tuen tarpeissa.
– Perhepalveluiden ja lastensuojelun tavoitteena on, että perheiden haastaviin tilanteisiin päästäisiin puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Neuvolan perhetyö vähentää raskaiden ja korjaavien lastensuojelun tukitoimien tarvetta, kertoo perusturvajohtaja Marjaana Sorokin.
Lastensuojelussa on nähtävissä, että raskaimmat tukitoimenpiteet ja suurimmat kustannukset kohdistuvat yläkouluikäisten lastensuojelun asiakkuuksiin. Pienten lasten määrä on vähentymään päin. Lastensuojelun asiakaslasten keski-ikä on Somerolla tällä hetkellä 13 vuotta.
Viime vuonna Somerolla sijoitettiin 29 lasta muihin koteihin. Sorokin sanoo lukujen olleen samaa luokkaa aikaisempina vuosina.
– Mutta sellainen tuntuma on, että sijoitusjaksot ovat aiempaa lyhyempiä ja lapsia on pystytty myös kotiuttamaan omien vanhempiensa luokse. Ja asioita on pystytty työstämään perheiden kanssa ja pohtimaan jatkoa, pohtii Sorokin.
Neuvolan perhetyön tavoitteena on, että somerolaiset lapsiperheet jaksavat arjessa, pääsevät töyrään yli ja voivat hyvin. Pitkässä juoksussa tavoitteena on vähentää raskaiden ja korjaavien lastensuojelun tukitoimien tarvetta.