Perheiden verkostot ovat etäällä; on kiirettä ja lapset joutuvat olemaan paljon itsekseen. Vanhemmat eivät aina osaa tai pysty auttamaan ja tukemaan jälkikasvuaan, niin kuin olisi paras lapsen terveyden tai kehityksen kannalta. Siihen tarvitaan ulkopuolisen avitusta.
Koulu saattaa mennä huonosti, kotona on riitaa, ei ole harrastuksia eikä kavereita. Mikään ei oikein kiinnosta. Mieli on juntturassa.
Lapsen ja nuoren saattaa olla helpompi avautua tuntemattomalle kuin omille vanhemmilleen.
Näissä tilanteissa apuaan voi antaa tukihenkilö. Hän helpottaa nuoren oloa, perheen kuormitusta ja viettää aikaa lapsen kanssa. Hän vie esimerkiksi harrastuksiin, on leffaseurana ja ohjaa läksyissä. On vieressä, kuuntelee, juttelee ja antaa aikaansa ja jakamatonta huomiotaan nuorelle, lapselle. Syntyy luottamussuhde, jonka kautta ongelmavyyhti alkaa avautua ja ymmärrys viritä.
Tukihenkilö opastaa arjessa ja antaa eväitä elämään. Hän auttaa tuettavaa löytämään omia vahvuuksiaan, kehittämään parempaa itsetuntoa sekä saamaan onnistumisen kokemuksia sekä auttaa turvallisten toimintarajojen etsinnässä.
Kaupungin sosiaalitoimella on ammattilaisia tukihenkilöinä, joita perhe saa avukseen. Someron kaupungin sosiaaliohjaajat Iina Rosnell ja Kaisa Sakkinen kehottavat vanhempia, läheisiä ja nuoria ottamaan rohkeasti yhteyttä. Aloite voi tulla nuorelta itseltään, perheeltä, koulusta, vanhemmilta ja niin edelleen.
– Soittakaa. Älkää pelätkö pyytää apua, kannustaa Iina Rosnell maksuttoman palvelun ääreen.
– Tämä on tosi tärkeä asia, yksi tärkeimmistä palveluista, jonka kautta nuori voi hahmottaa elämäänsä. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa, tiivistää Kaisa Sakkinen.
Hän kertoo esimerkin. Yläkouluikäinen poika oli kaikin puolin lukossa. Nuorukainen eristäytyi kotiin; hän vietti aikaa neljän seinän sisällä, eikä uskaltanut lähteä ihmisten ilmoille. Hänellä oli itsetuhoisia ajatuksia, hän söi mielialalääkkeitä ja oli ollut hoitojaksoilla osastolla mielenterveytensä vuoksi. Lastenpsykiatrisella osastolla tuli esille tukihenkilötoiminta.
Tukihenkilö sai nuorukaisen ulos liikkumaan, jahtaamaan Pokemoneja ja harrastamaan liikuntaa.
– Pojassa tapahtui valtava muutos. Nyt lääkityksestä on päästy. Kun löytyi oikea ihminen tukijaksi, niin lukot alkoivat pikku hiljaa aueta. Siihen meni useita vuosia, mutta tuesta oli suuri hyöty, iloitsee sosiaaliohjaaja Sakkinen.
Tukihenkilötoiminta on tavoitteellista toimintaa, josta solmitaan sopimus. Nuoren palvelutarve arvioidaan, asetetaan tavoitteet, suunnitellaan, mitä tehdään ja miten tavoitteita kohti edetään.
– Aloitusjakson jälkeen näkee, onko tämä toiminta hyväksi lapselle ja natsaavatko tukihenkilön ja nuoren kemiat, selvittää sosiaaliohjaaja Iina Rosnell.
Edetään toiminnallisuuden ja vuorovaikutuksen kautta. Toiminnalla tuetaan sosiaalisten suhteiden karttumista, vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja itsetunnon paranemista sekä tunteiden säätelytaitojen hahmottamista. Itse kullekin tunteiden ilmaiseminen on vaikeaa ja myös tunteiden hallitseminen, ettei vahingoita itseään ja muita.
Tukihenkilö on usein aktivoija sosiaaliseen ja kodin ulkopuoliseen elämään.
– Tätä kautta saadaan myös kuuluviin lasten ja nuorten oma ääni ja osallisuus, toteaa Rosnell.
Lapsi ja nuori kaipaa jutustelukaveria ja lievitystä yksinäisyyteen.
– Tukihenkilö on juuri lasta varten, yksilönä yksilölle. Se on mielekästä lapselle, kun hänet huomioidaan.
Sosiaaliohjaajat kertovat tukihenkilöille olevan tasaista tarvetta Somerolla.
– Meillä on koko ajan voimassa olevia sopimuksia.
Tukihenkilöinä ovat sosiaalialan ammattilaiset, mutta myös vapaaehtoiset esimerkiksi MLL:n kautta. Suunnitteilla on ollut koulutusta vapaaehtoisille, mutta korona siirsi opastusjaksot tuonnemmaksi.
Tärkein motivaatio tukihenkilöksi ryhtymiseen on lasten ja lapsiperheiden auttaminen. Hyvin erilaisia taitoja omaavia ja eri-ikäisiä tarvitaan mukaan.
Jos tuntee, että haluaa vilpittömästi auttaa, niin voi ottaa yhteyttä Someron sosiaalitoimistoon.
– Tarvitsee olla aikaa, täytyy sitoutua, olla motivoitunut, luotettava ja turvallinen aikuinen.
Turvallisuuden ja koskemattomuuden vuoksi tukihenkilöiden rikostausta selvitetään.
– Tärkeää on keskinäinen luottamus, sitoutuminen ja säännöllisyys. Lapsi ei kaipaa hylkäämisiä.
Sosiaaliohjaajat kehottavat antamaan yhteystiedot, vaikka ei heti saisikaan autettavaa.
– Tarve voi tulla yhtäkkiä.
Tukihenkilö saa koulutusta ja ohjausta, sekä pienen korvauksen. Se on 10,92 euroa tunnilta sekä kulukorvaukset kuitteja vastaan enintään 40 euroa kuukaudessa.
Perusturvalautakunta yhtenäisti kriteerit ja käytännöt tukitoimintapalvelulle ja palkkionmaksun, oli kyse ammattilaisen tai vapaaehtoisen antamasta palvelusta.
Mitä tukihenkilötoiminta on?
– Sosiaalipalveluna voidaan järjestää erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai perheelle tukihenkilötoimintaa lapsen terveyden tai kehityksen turvaamiseksi.
– Tukihenkilö helpottaa perheen kuormitusta tukemalla arjen sujumista viettämällä aikaa lapsen tai lasten kanssa viemällä lasta harrastuksiin, innostamalla ja tukemalla esimerkiksi koulunkäynnissä tai itsenäiseen elämään siirtymisessä.
– Tukihenkilötoimintaa voidaan järjestää myös täysi-ikäisille vammaisille henkilöille, jotka asuvat itsenäisesti tai vanhempiensa luona.
– Toiminnan tavoitteena on elämänlaadun, elämänhallinnan, osallisuuden ja omatoimisuuden parantaminen.
– Se voi olla esimerkiksi avustamista ja tukemista harrastuksissa ja vapaa-ajan toiminnoissa, ulkona liikkumisessa, asioimisen harjoittelua kaupassa, kirjastossa tai uimahallissa käymistä sekä itsenäisen elämän taitojen, kuten ruoanlaiton harjoittelua.
– Tuettava ja tukihenkilö tapaavat tuettavan omassa elinympäristössä yhteisen tekemisen tai harrastuksen merkeissä.
– Yhteydenpidon säännöllisyys ja kesto määrittyvät tuettavan tarpeiden perusteella.
– Tukihenkilötoimintaa myönnetään yleensä enintään 10 tuntia kuukaudessa, yleensä yksi tapaamiskerta on parin tunnin mittainen.
– Päätökset ja sopimukset tukihenkilötoiminnasta tehdään 6–12 kuukauden ajaksi kerrallaan ja kauden päättyessä arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja jatkotarvetta.
– Henkilö voi hakea sosiaalipalveluna tukihenkilöä itselleen, lapselleen tai läheiselleen, tai sitä voidaan suositella joidenkin muiden palveluiden kautta, esimerkiksi koulukuraattorin tai psykologin kautta.
– Se voi olla vapaaehtoistyötä tai ammatillista toimintaa. Ammatillinen tukihenkilö on esimerkiksi sosiaali-, terveys-, kasvatus-, opetus-, taide-, liikunta-alan tai nuorisotyön ammattilainen, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä.
– Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi sopii luotettava ja turvallinen aikuinen, ja jolla oma elämäntilanne on tasapainossa.
– Tukihenkilöt ovat vaitiolovelvollisia, ja vaitiolovelvollisuus jatkuu myös vapaaehtoistyön päättymisen jälkeen.