Ruoka puhuttaa, sillä aihe on jokaista lähellä. Oikea ruokavalio edistää ja ylläpitää ihmisen terveyttä. Ravitsemustiedolle on tieteellinen, tutkittu perusta.
On myös ”vääränlaista” ravintoa. Vääränlaista siksi, että yleisesti vain harva ruoka aiheuttaa haittoja, jos mukana on kohtuus. Miltei mikä tahansa ruoka on haitallista, jos sitä nautitaan yksipuolisesti ja liikaa.
Tätä loputonta suota hämmennetään tehokkaasti julkisuudessa. Harhauskomukset ovat yleisiä. Ruuasta liikkuu paljon virheellistä ja väritettyä tietoa. Yleispätevä neuvo on: Älä usko kaikkea, mitä ravinnosta sanotaan ja kirjoitetaan! Mielikuvia muodostetaan pelkistä otsikoista.
Ravitsemustutkimuksia tehdään kuitenkin alati, joka puolella. Uusia yhteyksiä ravitsemuksen ja terveyden välillä nousee esiin.
Loppupäätelmä on selkeä: Ihminen voi joko tervehtyä tai sairastua ruuasta. Voi syödä kulutukseen nähden liikaa tai liian vähän – seurauksena lihota tai laihtua. Varsinkin laihtumiseen riittää neuvoja. Vain osa osaa asiansa.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen huomauttaa, että esimerkiksi voi ei ole terveysruokaa – niin hyvältä kuin se voi maistua.
Voin runsasta käyttöä suositellaan ketogeenisessa ruokavaliossa. Kyseessä on ”muotijuttu”, jossa on vaaroja.
– Ketogeeninen ruokavaliossa on hyvin vähän hiilihydraatteja, jolloin niistä saatavat ravintoaineet jäävät vähäiselle. Jos hiilihydraatteja syö älykkäästi, niin ihminen saa niistä monenlaisia ja erilaisia kuituja, joista suolisto tykkää.
Hiilihydraattien vähentämisen myötä vähemmälle jäävät magnesium, B-ryhmän vitamiineja, sinkki – ehkä jokin muukin suojaravintoaine.
– Tilalle voi tulla ravinto-aineita, jotka ovat liiallisina huonoja keholle. Jos niitä valitsee ketogeenisessa ruokavaliossa väärin, niitä voi tulla tosi paljon. Eli tyydyttynyttä rasvaa, punaista ja prosessoitua lihaa sekä niiden sisältämiä epäterveellisiä aineenvaihduntatuotteita, jotka pitkäaikaisessa käytössä ovat keholle haitaksi.
Ketoruokavalion haittojen Laatikainen tiivistää perustuvan pitkälti siihen, että hyviä ravintoaineita jää pois, ja terveyttä edistäviä ruoka-aineita voi tulla liikaa. Erityisesti, jos ruoka-aineita ei valitse oikein.
– Erityisen huolissaan pitkäaikaisessa käytössä olisi oltava sydän- ja verisuonitaudeista ja suolistosyövistä – myös muista syövistä.
Laatikainen toteaa ruokavalioiden lyhytkestoisuuden mietityttäneen häntä.
– Ehkä jaksat tsempata ruokavaliosi eteen muutaman kuukauden. Siinä pääsee jonkunlaiseen taianomaiseen vaikutukseen, on lievässä euforisessa tilassa ja hegemoniassa, jolloin kyseisen ruokavalion noudattaminen onnistuu.
– Mutta sitten palaa arki ja taikuus häviää. Ruokavalinnat voivat jäädä sen muotoisina päälle, että suositaan paljon kermaa, voita ja punaista, prosessoitua lihaa. Lisäksi hiilihydraattejakin alkaa ”uida” lisää.
On tapauksia, joissa ruokavalio muuttuu pysyvästi kolesterolia nostavaksi, jossa punaista lihaa tulee enemmän kuin ennen.
– Siinä saadaan hiilihydraattien huonot vaikutukset, joita tulee enemmän kuin ketogeenisessa ruokavaliossa, plus vielä päälle uudet ja opitut, huonot tavat. On kaikista huonoin tapa lihoa tällaisella ruokavaliolla!
Tyydyttyneiden rasvojen suosimisen Reijo Laatikainen toteaa olevan perustavanlaatuinen kysymys ketoruokailussa.
– Sitä ei pysty perustelemaan millään faktapohjaisella tiedolla. Se perustuu ”satuiluun”. Ihmisen sanotaan tarvitsevan ”luontaisia rasvoja”. Ei ihminen tarvitse voirasvaa, maaeläimen rasvaa eikä maitorasvaa yhtään mihinkään. Ihminen tulee toimeen erittäin hyvin ilman niitä!
Todisteena on esimerkiksi vegaanien tuleminen toimeen siitä huolimatta, että he eivät näitä rasvoja syö lainkaan.
– Päinvastoin he yleensä elävät pidempään kuin sekaravintoa syövät. Ja on se osoitettu muullakin tavoin.
– Se kaikki on eräällä tavoin ”luontaislääketieteellisyyteen” tai ”luonnollisuuteen” vetoamista. Sitä narua ketogeenisella ruokavaliolla vedetään.
– Väitän, että se on ihan tietoinen markkinointistrategia. Sen ovat tajunneet ”gurut” ympäri maailmaa. Mikäli puhutaan samantyyppisestä ruokavaliosta kuin nuo ”ravitsemustieteilijät” ja lääkärit suosittavat, niin eihän me saada omille ruokavalioille näkyvyyttä, jujua ja juttua.
Suositellaan erilaisia rasvoja, tehdään tyydyttyneistä rasvoista ”terveellisiä”. Väitetään, että vastapuoli on salaliittoteoria, jos puolletaan margariinia ja öljyjä.
– Se on sitä samaa, mitä Trump ja moni muu on ajanut – vaihtoehtoista totuutta, joka on siis vale. Mukana on paljon uskonnollisuutta ja uskoa siihen, että maailma on paha. Että kaikki muka on voitu ostaa, että me olemme vain sätkynukkeja. Että meillä on aivot narikassa, jotka ammatiksemme tätä työtä teemme, Laatikainen kritisoi.
Taustalla on Laatikaisen mukaan auktoriteettivastaisuutta, ”eliittivihaa” ja individualismin yliuskoa. Jokainen pystyy nettiä selaamalla oppimaan niistä kaiken paremmin kuin mikään asiantuntija.
– On pelottavaa, miten ihan älykkäätkin ihmiset tällaiseen uskoo. Eli ei siinä ole kyse älystäkään; mukana on jokin psykologia, jota on vaikea ymmärtää. Ehkä kyse on vain oman identiteetin pönkittämisestä ryhmässä, jossa joku on keksinyt ”yhteisen vihollisen”.
Reijo Laatikainen tähdentää, että tieteen kautta oikeaksi todistettua tietoa on edelleen saatavissa. Sen hakeminen ei ole edes vaikeaa.
– Kun karppausbuumi nosti päätään noin 10 vuotta sitten, me ravitsemustieteilijät olimme kuin lähtökuopissa. Emme puolustaneet omaa reviiriämme, jolloin nämä ”ravintohihhulit” valtasivat ravitsemuskentän.
Laatikaisella on taustaa myös liike-elämästä, hän on MBA ja toiminut erilaisissa markkinointitöissä. Hän puhuu ilmiöstä nimeltä ” First Movement Advantage ”.
– Eli kun sä ensimmäisenä menet johonkin tilaan tai kauppapaikalle, samalla blokaten muiden tuloa, sä saat sellaisen myynnin, jota kukaan muu ei pysty tekemään.
– Tässä kävi niin. Ne ottivat somen haltuunsa, jonka jälkeen me emme pystyneet kilpailemaan heidän kanssaan tasaväkisesti. Heillä on ollut äänihegemonia , ilmaherruus . Sitä ei ole pystytty meidän jutuilla entisellä tavalla voittamaan takaisin, koska meidän aseet ovat heitä heikommat. Niillä ei ole samanlaista ”taikavoimaa”, säkenöintiä, hurjuutta ja imua, kuin on näillä hulluilla jutuilla netissä.
Ketogeenisen ruokavalion on silti havaittu toimivan rasvamaksan vähentämisessä.
– Mutta siinä ei silloin käytetä tyydyttynyttä rasvaa. Sen sijaan rasva otetaan margariinista, öljyistä, pähkinöistä, siemenistä ja kalarasvasta. Ei täysmaitoa eikä kermoja!
– Ketogeeninen ruokavalio, jossa hiilihydraatit on vedetty hyvin niukoiksi, todella vie maksasta erittäin tehokkaasti rasvaa. Perusteena on, että kun hiilihydraattien määrä vähenee, maksa ei enää tuota rasvaa niistä. Kun se ei sitä tee, niin rasva kuluu maksasta pikkuhiljaa pois.
– En siis täysin tyrmää ketogeenista ruokavaliota. Se voi joskus olla muutenkin hyvä, kuin maksan rasvalle, jos välttää tyydyttyneitä, kovia rasvoja ja liiallista prosessoidun, punaisen lihan käyttöä.
Tutkimusjaksot ovat vielä lyhyitä, mutta huippututkijoiden tekemien havaintojen mukaan ketogeeninen ruokavalio on hyvä kuluttamaan maksan rasvaa.
– En yleisesti kehota noudattamaan loppuiän ketoruokavaliota. Mutta se on erittäin hyvä alkusysäys, jolla otetaan 3–5 viikossa enimmät rasvat maksasta pois, laihtumalla.
Sen jälkeen voidaan jatkaa normaalilla, terveellisellä ruokavaliolla.
– Jos syödään suuret määrät höttöhiilareita, pullaa, sokeria, jäätelöitä ja karkkeja, niin maksa rasvoittuu varmasti uudestaan. Ruokavalion pitää pysyä terveellisenä.
Fakta
Reijo Laatikainen
filosofian tohtori, laillistettu ravitsemusterapeutti (1993), MBA (2007), työterveyshuollon erityispätevyys (2011)
erityisosaamisalueina:
ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) hoito
dyspepsian, ummetuksen, keliakian ja tulehduksellisten suolistosairauksien ruokavaliohoito
lihavuuden hoito, vähähiilihydraattinen ruokavalio ja ENE-ruokavalio
raskaustoive ja raskaus
aikuistyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ruokavaliohoito
kirjoittanut ravitsemuksesta monia kirjoja
pitää luentoja, konsultoi, kirjoittaa asiantuntijajuttuja ja osallistuu tutkimuksien tekoon
ravitsemusaiheinen blogi netissä: pronutritionist.net
