Otsikko on ensi sunnuntaina alkavan Yhteisvastuu-keräyksen yksi aihetunniste sosiaalisessa mediassa.
Helposti sitä ajattelee niin, että eläkeiässä ja vanhuudessa pitäisi olla varaa olla ja elää, mennä ja matkustaa. Moni on rakentanut kotinsa tyhjästä, kasvattanut lapsensa ja elänyt aikuiselämäänsä ajatellen, että eläkkeellä sitten on aikaa ja varaa toteuttaa haaveita.
Mutta kuten otsikossa, monen yllätys onkin se, että millä ihmeen rahalla? Alkava keräys nostaa esiin pysäyttävän faktan yhteiskunnastamme, ikäihmisten taloudellisen ahdingon. Suomessa köyhyys näyttäytyy eri tavoin. 40 prosenttia eläkeläisistämme saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa. Siitä kun laskee pois asumisen menot, sairaskulut, lääkkeet, lainat ja laskut, aletaan olla monen kohdalla jo miinuksen puolelle.
Kulunut vuosi korona-pandemian keskellä on koetellut meitä kaikkia. Korona on rasittanut taloudellisesti ja sosiaalisesti. Yhteiset kokoontumiset ovat olleet vähissä ja miltei kaikki mikä on ollut siirrettävissä, on siirretty ruudun taakse nettiin.
Monilla ikäihmisillä tämä on tarkoittanut sitä, että on jäänyt paitsi monesta. Ei ole kysymys siitä, että eikö olisi halua tai taitoa käyttää tietotekniikkaa, vaan siitä että siitä pienestä eläketulosta ei noin vain osteta uusinta tai vanhempaakaan älypuhelinta, tietokonetta tai makseta nettiliittymää.
Karua on se, että suurin yksittäinen seurakuntien ruoka-avun asiakasryhmä valtakunnallisesti on vähävaraiset vanhukset. Tämä näkyy myös meillä Somerolla, vaikkakin ikäihmiset ovat tottuneet pärjäämään. Apua on vaikea lähteä hakemaan. On vaikea myöntää, että tarvitsee apua. Ajatusmaailma, että ”kyllähän sitä nyt kuuluu omillaan pärjätä” on tiukassa. Usein liiankin tiukassa. Siksi on hyvä muistuttaa, että apua saa, voi ja kuuluu hakea. Oli sitten kyse taloudellisista asioista, yksinäisyydestä tai mistä tahansa asiasta. Seurakunnassa me diakonit olemme puhelinsoiton päässä, valmiina kuuntelemaan, neuvomaan ja tukemaan.
Tulevana sunnuntaina vietetään kynttilänpäivää. Raamatun tekstit kertovat siitä, kuinka vanha Simeon sai tavata Jeesus-lapsen. Kynttilän päivä kertoo odotuksesta, lupauksesta ja sen täyttymisestä. Jeesus syntyi maailmaan valoksi, jonka Simeon sai nähdä.
Simeonin tavoin moni ikäihminen odottaa valoa ja toivoa päiviinsä. Miten voimme olla sitä jakamassa? Osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen, soittamalla ikäihmiselle, tarjoamalla apua ja tukea.
Katri Tuori
diakoni