Kuntavaalit tulossa – pitäisikö olla huolissaan?

0

Huoleni kohdistuu Someron seutukunnan elin-, veto-, ja lumovoiman kehittymiseen. ”Verotulojen ja erityisesti valtionosuuksien merkittävän kasvun seurauksena kaupungin taloudellinen tilanne on suorastaan huimasti parempi kuin 2019”. Näin kaupunginjohtajamme menneestä. Mutta miltä näyttää jo kuluva vuosi?

Kassa on ainoa totuus. Somero on tänä vuonna tilanteessa, että kassaa on täytettävä kuluja karsimalla, investointeja tärkeysjärjestykseen asettamalla, lainaa ottamalla, omaisuutta myymällä ja tuloja lisäämällä.

Kuluvan vuoden 2021 Someron budjettiraami oli 63,3 miljoonaa ja lautakuntien menojen yhteissumma 65 miljoonaa. Tällä menolla 2021 ollaan jo suunnitellusti 1,7 miljoonaa maksupuolella.

Valtion ottamasta massiivisesta velasta saatu koronatuki on Someron osalta noin 3 miljoonaa. Sitä ei 2021 tule kassaan.

Kaupungin tulos saatiin paperilla nostettua plussalle sisäisellä Lamminniemen kiinteistökaupalla. Rahan ja varallisuuden määrä ei lisäänny yhtään, vaan vaihtoi taskusta toiseen samoissa housuissa. Ja vielä ehjästä taskusta reikäpohjaiseen. Tätä 2,5 miljoonan järjestelyvaraa ei enää tänä vuonna ole.

Lisäksi on odotettavissa jokavuotinen perusturvan kulujen ylittyminen, muun muassa lasten ja nuoren mielenterveyden kulujen kasvaminen ja koronan aikana patoutuneen erikoissairaanhoidon purku. Varovaisesti arvioiden 1,5 miljoonaa.

Aikaisemmin käytössä olleeseen verrattuna on edelliset erät yhteenlaskettuna tänä vuonna kokonaista 8,7 miljoonaa vähemmän niin kassassa kuin varallisuutta kerryttämässä. Velkavipua tarvitaan.

Lisävelkaa otetaan jo budjettiraamin mukaan 3 miljoonaa. Tervaskannon Mehiläiselle ulkoistuksen kaaduttua perusteettoman valituksen aiheuttamaan ajanhukkaan, menetettiin kassasta 2,5 miljoonaa riihikuivaa. Lisäksi jäi saamatta alihankintatyöt, uudet työpaikat ja uusi maamerkki. Nyt ollaan väestön ikäkehityksestä johtuen velvollisia rakentamaan omalla kustannuksella uusi Tervaskanto, ja ihan hyvä niin. Joudutaan kuitenkin ottamaan 4 miljoonaa velkaa. Vanhalle kiinteistölle ei ole keksitty mitään käyttöä.

Urheilukentän katsomorakenteiden ja ratojen uusiminen maksaa 1,5 miljoonaa. Mahdollinen valtionosuus 0,5 miljoonaa edellyttää miljoonan omarahoitusta, joka joudutaan ottamaan velkana. Urheilukentän suurimmat käyttäjät pitävät tätä investointia tarpeettomana. Ja katsomo seisoo, vaikka sen vesisateessa tehdyn laskelman mukaan olisi pitänyt lumen painosta jo romahtaa.

Eli aikaisemmin laskemani 8,7 miljoonan kassavajeen ja 3 miljoonan suunnitellun velanoton lisäksi ollaan ottamassa 5 miljoonaa lisävelkaa, kun kaiken lisäksi 2,5 miljoonaa sählättiin. (Jos joku on eri mieltä, niin voin antaa niistä lehden tilaajaetuna 50 % alennuksen. Senkin jälkeen se on vieläkin paljon rahaa.) Vertailuksi se, että 0,5 prosentin veronkorotuksella saadaan vain 0,6 miljoonaa kaupungin kassaan. Jäätävä perintö uudelle valtuustolle. Onko, ja jos on, niin mikä on ratkaisu?

Tarvitsemme elin- ja vetovoimamme vahvistamiseksi työtä, asuntoja ja erinomaiset peruspalvelut. Lisää Wilartin ja Arskametallin tapaisia kasvuhakuisia yrityksiä, joilla on sisukkaat yrittäjät, liiketoiminta kunnossa ja jotka investoivat ja tuovat lisää työpaikkoja. Näiden ohella tietä rohkeita ja säteileviä energiadynamoja kuten Hiidenlinna ja Helmi.

Tarvitsemme lisää asukkaita. Sallan pikkukunta vetovoimaisena ”In The Middle of Nowhere”, Itä-Lapissa nousee kurimuksesta ja kasvaa. Somero maamme kolmen suurimman kasvukeskuksen keskellä hiipuu! Vetovoiman jälkeen kun lopullisen päätöksen asuinpaikasta ratkaisee lumovoima. Pehmeät arvot, kuten harrastusmahdollisuudet, yhteisöllisyys, luonnon puhtaudesta välittäminen, tarinat, ihmisten ystävällisyys. Myös tunnettuus. ”Onko Paratiisissa Satumaa, jossa voi rakkaansa kanssa Akustinpuistossa nauttia halpaa valkoviiniä (tai pellavalakritsia)”.

Monet asiat ovat kasvua ajatellen Somerolla aivan erinomaisessa kunnossa. Terveyskeskuksen ja kirjaston erinomaiset palvelut, jäähalli ja Somero-opisto hyvinä esimerkkeinä.

On aika käyttää maalaisjärkeä lahjomattomien numeroidenkin valossa investointipäätöksiä tehtäessä. Eikä antaa katteettomia lupauksia vain äänestäjiä miellyttääkseen. Euro on lahjomaton. Se on saman arvoinen kaikille, oli poliittinen suuntaus mikä tahansa. Rahan käyttötavasta on kannettava vastuu. Kaupunkilaisten – ihmisten – etu aina kärkenä.

Juha Wiskari

”yhden

valtuustokauden ihme(ttelijä)”

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here