Lehtisillä riittää virtaa yhteisten asioiden hoitoon

0
Heikki Lehtinen ja Riitta Lehtinen (oik.) sanovat veljensä Jouko "Ville" Lehtisen tyttärelle, Riina Lehtiselle, että tällä on kahden teini-ikäisen lapsen äitinä tarttumapintaa tämän päivän nuorten asioihin. Riitan tytär Lotta ja poika Lasse, sekä Heikin tytär Roosa ovat jo maailmalla.

Sisarukset Riitta ja Heikki Lehtinen ovat mukana kunnallispolitiikassa, koska haluavat hoitaa somerolaisten yhteisiä asioita; Riitta demareissa ja Heikki vasemmistoliitossa. Riitta Lehtinen on toista kauttaan valtuustossa. Heikki Lehtinen on ollut 1970-luvulta asti, yhden kauden välillä varavaltuutettuna ja vaikutti lautakuntapaikalla.

Nyt sisarusten veljen, Jouko (Ville) Lehtisen, tytär Riina Lehtinen asettuu ehdolle kevään kuntavaaleihin. Myös Riitan tytär Lotta Salminen on ehdokkaana vihreiden listoilla Liedossa.

Riitta Lehtinen arvelee, että karjalaiset sukujuuret äidin puolelta ovat osasyy osallistumisaktiivisuuteen. Karjalaisten periaatteena on tehdä yhdessä isolla joukolla ja huolehtia muista.

– Jos ei ollut muuta tapaa auttaa, niin äiti vei ruokaa. Hän oli nähnyt evakkomatkat, sodat ja muut, kertovat lapset äidistään Selma Lehtisestä (omaa sukua Räikkönen).

– Ja kai siinä on lievää hulluuttakin, että lähtee mukaan politiikkaan. Tarvitaan ainakin kolme hullugeeniä, nauraa Riitta Lehtinen.

Kotona Jaatilassa Selma ja Teuvo Lehtisellä oli seitsemän lasta: Martti, Heikki, Raija, Eeva, Tuomo, Jouko ja Riitta. Lehtisten valtuustokaksikko arvelee, että vaatimattomat olot ja puitteet saivat heidät hakeutumaan vasempaan siipeen, jossa heidän näkemyksensä mukaan ajetaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Luokkajako oli 1950-, 1960- ja vielä 1970-luvullakin iso.

– Silloin ruvettiin rakentamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Puhuttiin paljon, oltiin ehkä tietoisempia asioista kuin nyt ja tehtiinkin paljon, pohtii Riitta Lehtinen.

Isän kanssa mentiin yhdessä äänestämään. Sisarukset muistelevat, miten äänestyspaikalla isä vaalista huolimatta aina tokaisi, että täältä tullaan äänestämään vennamolaista.

– Meille oli itsestäänselvyys, että äänestetään, oli vaali mikä vaali. Ja se, että jos ei äänestä, ei voi ottaa kantaa eikä valittaakaan.

Usein lauantaisin Heikki Mäkelä, jota Lehtisellä kutsuttiin Ryhti-Mäkeläksi, tuli juttelemaan isä-Teutorin kanssa. Jo ulkona, keittiön ikkunan alta hän heitti ensimmäisen lauseen Teuvolle, johon tämä vastasi takaisin. Sisarukset sanovat miesten provosoineen toisiaan, nokitelleen, muttei se ei ollut mitenkään pahansuopaista.

Heikki Lehtisestä jokaisen valtuutetun tulee tehdä töitä sen eteen, että Somerolla ja sen asukkailla menisi paremmin.

Heikki Lehtinen pääsi kepeästi valtuustoon 1977. Parikymppisenä häntä ajoi eteenpäin palo politiikkaan.

– 1970-luvulla politiikka oli trendikästä. Kansainvälisestikin asioita ajettiin yhdessä rintamassa.

– Silloin vasemmistolaisuus oli voimissaan. Somerolla oli SKDL:n ja SKP:n riveissä porukkaa ja värikkäitä persoonia, kuten Helvi Narvio, Lauri Hakamäki, Olavi Vainio, Toivo Ahlfors, Aarno Köykkä ja myöhempinä vuosina Tauno Lakkamäki.

Hänellä ei ole enää nuoruuden kutkaa ja paloa politiikkaan. Silti edelleen hän haluaa tehdä töitä sen eteen, että Somerolla ja sen asukkailla menisi paremmin. Tuo periaate tulee jokaisella valtuutetulla olla kirkkaana mielessä puoluekannasta huolimatta.

– Vaikka väärää puolta olenkin. Sen olen huomannut, että kunnioitus minua kohtaan on kasvanut, kun ikää ja valtuustovuosia on kertynyt lisää.

Päätöksistä hänelle on jäänyt mieleen kaupunginjohtajakriisi.

– Se oli vaikeaa aikaa, kun olimme kahden kaupunginjohtajan loukussa, toteaa Heikki Lehtinen Jukka Sorvan ja Leo Haltsosen yhteisajasta.

Mielessä on myös lääninvaihto Hämeestä Varsinais-Suomeen.

– Lääniä piti vaihtaa, että saataisiin Luhtalasta kansanedustaja. Vaikka lääniä vaihdettiin, ei se silti onnistunut, toteaa Heikki Lehtinen.

Somerolainen kansanedustaja keskustan riveistä ei olisi onnistunut Hämeessä, kun siellä oli vahva ääniharava, pitkän linjan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

Heikki Lehtinen piti Arto Luhtalaa kuitenkin oikeana kunnanjohtajana.

– Hän oli osaava, hänellä oli hyviä ja kehittäviä ideoita. Hän oli diplomaattinen ja kuunteli, oli kyse minkä puolueen edustajasta tahansa. Lamminniemi-kodin saaminen Somerolle oli hänen ansiotaan, kiittää konkarivaltuutettu.

Riitta Lehtinen kehuu myös nykyistä johtajaa, Sami Suikkasta kuuntelevaksi, harkitsevaksi ja asioista selvää ottavaksi.

Tekonurmikentän saaminen Somerolle oli Heikki Lehtisestä harrastajien ja lajin edistymisen kannalta tärkeä asia.

– Somerolla on tehty monia suuria investointeja, ja ihmiset saavat nyt nauttia hyvistä palveluista, toteavat Lehtiset yhteen ääneen ja luettelevat päällimmäisinä uimahallin, kirjaston, jäähallin ja uuden koulun.

Lehtisjoukko sanoo paikkakunnan palvelujen olevan kattavat ja kestävän vertailun. Moni pitää niitä itsestään selvyyksinä.

– Meillä on hyvät harjoitustilat. Somerolla on pidetty siitä kiinni, että tilat ovat ilmaiset seuroille. Salivuokran perimistä ei ole edes otettu keskusteluun.

– Kun olen kiertänyt lasten lentopalloharrastuksen myötä pitkin Suomea, niin vastaan on tullut monenlaista salia ja pukukoppia jossain pimeissä kolkissa ja koulujen liikuntatiloissa. Kyllä meillä on hyvin asiat, tietää Riina Lehtinen.

– On meillä terveydenhuollon puolellakin hyvin asiat: on erinomainen terveyskeskus ja oma röntgen, muistuttaa Heikki Lehtinen.

– Somerolla pääsee 2–3 kuukauden sisällä hammastarkastukseen, muualla voi mennä yli puoli vuottakin, jatkaa Riitta Lehtinen.

Petrattavaa löytyy Heikki Lehtisen mielestä.

– Siinä me ollaan epäonnistuttu, ettemme ole saaneet lapsiperheitä muuttamaan Somerolle. Yrityksiäkään ei ole tullut muualta. On kyllä kaavoitettu omakoti- ja yritystontteja. Mutta kun ei ole työpaikkoja.

Tuleva valtuusto saa käsiteltäväkseen kouluverkko/oppimisselvityksen.

– Kun lapsia syntyy alle 50 vuodessa, niin jonkinlaisia ratkaisuja pitää tehdä, summaa Riitta Lehtinen.

Riitta Lehtinen arvelee äidinpuolen karjalaisia sukujuuria yhdeksi syyksi yhdessä ja joukolla tekemiseen.

Riitta Lehtinen muistelee 1970-luvun poliittisia Teini- ja kouluneuvostovaaleja.

– Kerran äänestettiin, voiko koulun eteisaulaan hankkia limsa-automaatin. En muista, olinko vastaan vai puolesta, mutta kovin oltiin päättämässä. Sitten politiikka haluttiin pois koulusta, toteaa entinen kouluneuvoston jäsen.

Riitta Lehtisen kunnallispolitiikkaan houkutteli Someron kaupunginvaltuuston grand old lady Sirkka-Liisa Leppälä. Nyt hän on jo edesmennyt.

– Kävimme Someron Kulttuurin kokouksissa. Puolen vuoden ajan sinne mennessä ja pois tullessa Sirkka-Liisa intti, että lähde nyt mukaan. Ensimmäisellä kerralla 2008 en päässyt läpi. Sain 55 ääntä. Lautakuntapaikka tuli.

Nyt Riitta Lehtinen on ollut kaupunginvaltuutettu kaksi kautta, (2012 ja 2017). Ennen ensimmäisen valtuustokauden alkua hän opetteli etukäteen tarmokkaasti hallintosääntöä ja kunnallishallintoa. Hän sanoo vaativansa itseltään, mutta myös muilta päätöksentekijöiltä.

– Haluan tietää tarkkaan, mistä päätetään ja miksi. On otettava selvää ja saatava faktat pöytään. Silloin voi tehdä oikean päätöksen, ja perustella, miksi näin tekee.

– Mieli saattaa muuttua matkan varrella, kun asiaan tulee lisätietoa ja kun asiaa käsitellään pitkän kaavan mukaan lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.

Kompromisseja etsitään.

– Varmaan urheilukenttäasiassakin olisi säästytty ajalta ja väännöltä, jos olisi istuttu alun pitäen saman pöydän ääreen ja mietitty yhdessä, mikä on paras ratkaisu somerolaisille, pohdiskelee Heikki Lehtinen.

He toivovat Someron kunnallispolitiikkaan enemmän keskustelua, vaihtoehtojen hakemista ja yhdessä tekemisen meininkiä.

– Ryhmäkuristakin voisi joskus livetä.

Riitta Lehtinen pitää yhteisten asioiden hoitamista mielenkiintoisena.

– On se ollut antoisaa. Paljon on opittu ja tavattu erilaisia ihmisiä.

Someron entinen kaupunginjohtaja Leo Haltsonen ihmetteli demari-Riitalle, että miten niin mukavilla veljillä voi olla noin ärsyttävä sisko.

– Hän nimitti minua Someron vittumaisimmaksi ämmäksi. Politiikasta tuttu huomautti, että se on arvonimi, joka pitää ansaita, kertoo Riitta Lehtinen saamastaan kohteliaisuudesta.

Hän sanoo tuulettimeen tulleen kaikenlaista.

– Siitä olen kuullut usein, että valitukseni hallinto-oikeuteen Tervaskanto/Mehiläinen asiassa tuli kalliiksi. Tiedän, että kaupungille ja etenkin somerolaisille ikäihmisille tuli lopulta halvemmaksi, ettei yksityinen yritys tullut tehostetun palveluasumisen pitäjäksi ja rahojen kynijäksi.

Heikki Lehtinen ei ole kokenut kaltoinkohtelua.

– Kyllä asiat ovat riidelleet, eivät ihmiset. Harvoin on menty henkilökohtaisuuksiin.

Vuodesta 2013 Riitta Lehtinen on edustanut Someroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksessa.

– Se on näköalapaikka maakunnalliseen päätöksentekoon. Sieltä voi tuoda tänne, miten muualla on tehty, ja esitellä siellä paikallista näkökulmaa.

Riina Lehtinen on ihmetellyt, miksi valtuustossa kestää niin pitkään saada päätös aikaiseksi.

Riina Lehtinen mietti pitkään, ryhtyäkö kunnallisvaaliehdokkaaksi. Onko hänellä tarpeeksi aikaa yhteisten asioiden hoitoon, sillä työ Ecotekolan vastaavana työpajaohjaajana on vaativaa. Mietitytti myös käninäpalaute, jota sosiaalisessa mediassa saattaa saada niskaansa.

Hän haluaa päästä vaikuttamaan.

– Ehkä olen sanansaattaja kentältä, tämän päivän ääni, pohtii Riina Lehtinen.

Hän on seurannut Someron kunnallispolitiikkaa lähinnä lehtien palstoilta.

– Olen ihmetellyt, miten voi olla niin vaikeaa saada päätös aikaiseksi. Olen suoraviivainen ihminen. Asiat pitää saada tehtyä ja pois päiväjärjestyksestä, ja sitten mennä jo seuraavaa kohti.

Hän kaipaa Someron valtuustoon vaihtuvuutta. Hänestä monelta valtuutetulta on hämärtynyt näkemys nykyajasta ja sen hektisyydestä.

– Ei saa jumittua poteroihin, toteaa kahden teini-ikäisen äiti, joka toivoo enemmän nuorten ääntä esiin.

Riitta Lehtinen sanoo, että kunnallispolitiikassa valtuutetuilla pitää olla kosketuspintaa moniin asioihin. Valtuustossa tulisi olla eri-ikäisiä ja erilaisista lähtökohdista, maailmoista tulevia valtuutettuja. Silloin saadaan hyvä kombo pohtimaan ja päättämään.

– Kuntalaisten asioita valtuustossa, kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa hoidetaan, ei tietyn sidosryhmän. Kuntalaisia me olemme palvelemassa. Kunnanvaltuustot ovat demokratian ja suomalaisen yhteiskunnan perusta, hehkuttavat Lehtiset.

Lehtiset tunnetaan myös toimimisesta ja tukemisesta taustajoukkoina urheiluseuroissa ja joukkueissa.

– Se on taas isänpuolen peruja. Isä oli kova hiihtäjä, selvittävät lapset.

– Silloin kun me olimme lapsia, niin ei televisiossa ollut kuin kaksi kanavaa. Kaveriporukassa leikittiin, pelattiin ja juostiin, harrastettiin ja opittiin hoitamaan asioita.

Sisarusten veli Tuomo Lehtinen on ollut vahva taustavaikuttaja Someron Voiman jalkapallojoukkueiden kokoamisessa ja sponsoroimisessa.

Heikki Lehtinen pelasi nuorena jalkapalloa ja toimi Someron Voiman johtokunnassa. Nyt hän on toiminnantarkastaja. Riitta Lehtinen kävi lapsena Keskiviikkokisoissa ja pelasi nuorena lentopalloa. Kun omat lapset alkoivat harrastaa, niin avitettiin lasten harrastustoimintaa. Riina Lehtisen nuorempi lapsi harrastaa lentopalloa Someron Pallossa. Tutuksi ovat tulleet pelimatkat, mokkapalojen leipomiset ja myös johtokuntatyö.

– Se on sitä yhteisöllisyyttä. Kylä kantaa ja kasvattaa eteenpäin, toteaa Riitta Lehtinen.

Vaikka omat lapset ovat jo isoja, niin edelleen Lehtisiä näkee katsomossa kannustamassa tai kommentoimassa suoritusten kulkua sekä tausta- ja toimitsijahommissa makkaroita paistamassa tai lippuja myymässä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here