Oppilaitteen vaatteet erittäises nurkas

0

On simmonen sukkela asja aikonas ollu mul ittelläs, ihan asjaan kuuluvaist kouluikäsenä, mitä mää en ollenkaan ennää aikuisena millään ymmärrä.

Kouluu kävi samast perheest muutama oppilas. Niil oli opettajan taholt järjestetty erittäiseen nurkkaan niitten vaattein paikat. Sitä varten, kun niil oli täitä. Sillo koululaisena en mää siit mittään osannu ajatella.

Tämmösenä aikuisena ja nykyst maailmaa kun ajattelen, ni eiks se ols ollu järkevämpää, et simmosist täistä pääsis erroon, ettei ne lapset ols tullu leimatuiks.

Pistetty vääräst ovest


Sairaalan hoiros kerran kun olin, ni mää ihmettelin samas huanees olevii kahta muuta potilast. Niil oli simmost keskusteluu, et kun mää toisel päiväl jaksoin paremmin, mää sanoin niil: ”Ei teittii uskois sairaalan potilaiks”.

Sain vastauksen: ”Mei ollaa pistetty vääräst ovest.”

Muuten, sattus samal sairaalareissul, ja viäl samas huanees. Yks viäreinen potilas oli niin rauhatoin (pääsi siis liikkeel), et se kulki jokasen sänkyn ympäri koko yäseen. Sanos mul: ”Mää kaaran sun sänkys.”

Millä mää siin sit enää uskalsin nukkuut!

Helppo naimakauppa


Yhrel nuarel miähel oli aikanas helppo naimakauppa. Se kun otti vaimokses oman äitinsä alivuakralaisen. Se asus opiskeluaikanaan samas asunnos, kun tää nuari miäskin.

Hissikammo


Pelkäst lehrin lukemisest on mul jääny koko ikäs kestäny hissikammo.

En pysty yksin menemään hissiin. Lehres taannoin kerrottiin, et siivooja oli jääny niin pitkäks aikaa, et se oli joutunu syämään siivousrättei.

Ämmä perkele


Simmonen asja ei mahru ollenkaan mun ymmärrykseen. Kun on näin vanha, ni on kuullu ja nähny sukkelii asjoi.

Muistan simmosen sanomisen, et miäs sannoo vaimoos ”ämmä perkele”. Ja sit, kun tehrään kualinilmoitus paikallisseen lehteen, ni en ol koskaan niis kualinilmotuksis nähny ämmä perkelettä. Vaan sit kualeman jälkeen on vasta Vaimo Rakas.

Haiseva asiakas


Yks kova tehtävä mul on tullu ansiotyän kylkiäisenä, kun olin kauppa-apulaisena.

Tuttu nainen tuli kauppaan ja se oli ihan omist jätötöksistäs haiseva. Mää vein hänen mietin ulkosaunaan ja pesin hänen piilopaikkas.

Mut siin kävi samal niin, et huoamasin, kun sil ei ollu housui ollenkaa jalas.

Kerttu synnytti lapsen


Mää olen kiinnostunnu kaikist erikoisist asjoist, ja ihmettelen, kummottaan asjoi kerrotaan.

Kyse oli Kertunsalost, kun se Kerttu siäl synnytti lapsen. Ja tää hänen siält saaret selkiimises mää olen eri tarinois joutunu lukamaa kolmel taval, vaikka siin on yksi ja sama kysymykses – äiti ja vauva.

Toinen juttu kertoo, et veneest joutusivat järven pohjaan. Ja toinen, et oli kävelly saares, ja siäl tuupertunnu lapses kans ja kualleet. Mää en tiärä, kumpi niist on totta. Viäl on yks kirjotus, et se tappo ittes ja vauvan.

Romanssin sammuminen


Parisuhteis jos misä, o paljo ihmeteltävää.

Mää tiärän simmosen asjan, et jos toinen pariskunta mennee mihen tahtos yhres kuvattavaks vanhempanakin, ni sama homma ei mahru ajatukseenkan, jos romanssi onkin sammuksis.

Parisuhteitten pilvilinnat


Niin kait se on ihan tavallis, et lapsen ymmärrys ei oikeen piisaa sihen, mitä se parisuhre oiken tarkottaa.

Pari piäntä tyttöö tuumaili parisuhteesta sihen malliin, et he kertosivat oman miälipitteensä, et sitten saa tehrä mitä itte tahtoo.

Molempien heitin oli käyny niin, et olivat olleet naimisis ja sit eronneet.

Ei se ollu heitil yhtä yksinkertasta, kuin he olivat lapsina kuvitelleet.

Kotisynnytyksist


Yks kätilö, kotisynnytysten aikan oli joutunu ammattis johrost olemaan kätilönä simmoses tapaukses, et hän oli tiatonen siit, et hänen oma miähes oli lapsen isä.

– Näit ihmisii on ain ollu, ja voi viäläkin tapahtuut.

Partanen vai ei


Pariskunnal oli keskenäs puhet jostain ulkopualisest miähest, mikä oli käyny asjal miähensä ollessa muhal.

Miähen kotja tultuut siit viaraast miähest oli tullu kysymys, et mikä ols ollu sen sukunimi.

Miähensä arveli, et oliks se partanen. Vaimo vastas: ”Ei ollu”, ja tarkotti kasvojen partaa. Mut miähensä tarkotti sukunimmee.

Niin siin kävi, et se oli kummiskin Partanen, vaik vaimo sanos ei.

Mitäs se siält tullee?


”Mitäs se siält tullee”, sanos nainen, kun toinen oli tunnistannu miähen, mikä tuli keskipäiväl hänen kämpästäs ulos.

– Oli turha ihmetelle. Kyl toinen hänen yäkumppanis arvas – ei siin ihmettely auttanu.


Kahvekesteis


Kahvekesteis oli nuaret keskenäs. Yks koitti olla kujeellinen. Sanos toisil: ”Mää hajen isompaa pallaa”. Pistikin sokerii ottaisas sormes vahinkos kermanekkaan sourimaan.

———————————

Lyyli Honkio

vanhan Someron murteen ossaaja

täyttää ens lokakuus 93 vuatta

tunnustettu taiteilija,

”kylähullu”,

sukututkimusten tekijä

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here