Puurakentaminen herättää intohimoja

0
Alajärvelle rakennettiin kehitysvammaisten asumisyksikkö CLT-tekniikalla. Puuta on pinnassa sisätilojen lattiioissa, katoissa ja seinissä sekä kiintokalusteissa. Ulkoseinäverhouksenakin on puu.

Niin perinteinen rakentamistapa kuin se Suomessa onkin

Uudesta palvelutalosta on tulossa ulkoa ja sisältä hieno. Huoneet rakennetaan 30 neliöisiksi ja helposti muunneltaviksi, kun koot palvelutaloissa ovat olleet 25 neliötä. Myös keittonurkkauksille tulee varaukset.

Nämä kaikki Aran vaatimuksesta. Niillä Somero tienaa tuntuvan avustuspotin.

Tekninen johtaja Marko Mäkinen kertoo, että palvelutaloon haettavilta suunnittelijoilta vaaditaan CLT-rakennekokemusta. Rakennuksen malli, kuten kerrosten määrä ja muu, on suunnittelijan ratkaistava.

– Kaksikerroksinen se todennäköisesti tulee olemaan. Se selviää suunnittelussa. Tässä vaiheessa on laadittu tilaohjelma ja suunnitteluohjeet, jotka noudattavat Aran tuomia näkemyksiä.

Lautakunta keskusteli asiasta kattomateriaaleihin asti. Vuoropuhelu jatkuu ensi viikolla pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa, sillä päätös meni uudelleenvalmisteluun.

– Syynä on se, että tarjouspyynnöissä mentiin avoimeen menettelyyn, mutta tarjouspyyntöasiakirjat oli laadittu rajoitetulle menettelylle. Mukaan otetaan hinta- ja laatupisteytykset, joilla suunnittelijoita haetaan.

CLT-rungon ja betonisandwich-rungon välistä hintaeroa Mäkinen ei lähde arvailemaan.

– Alustavat aikataulut ovat sellaiset, että keväällä lähdetään suunnittelemaan, jolloin urakkalaskenta-asiakirjat olisivat valmiina loppuvuonna. Rakentaminen alkaisi vuoden vaihteen tietämissä, Mäkinen laskee.

Lautakunnan puheenjohtaja Juha Salon (kesk.) mukaan kokousväki keskusteli siitä, miten hanke etenee.

– CLT-suunnittelijoita on vähän. Näppituntuma oli, että kaikki lautakunnan pöytäkunnassa olleet tiedostivat, että hanke pitkälti onnistuu tai epäonnistuu jo suunnittelupöydällä. Suunnittelijoilta ja toteuttajilta vaaditaan myös kovat referenssit. Sellaista aitoa, oikeaa kilpailua tästä voi olla aika vaikeaa saada.

– Eniten murheellinen hallituksen päätöksessä olen siinä, että viranhaltijat olivat kaupunginhallitukselle tuoneet tiedon CLT-rakentamisen 10 prosentin kustannusvaikutuksesta. Miksi silloin hallitus hyväksyy siitä asiasta vain puolet? Juha Salo hämmästelee.

Salon mukaan siinä vaiheessa kun kaupungilla on tarjoukset pöydällä, niin kaupungin pitää se käynnistää – maksoi mitä maksoi. Koska soteuudistus painaa päälle.

– Hanke muuttui viime metreillä omarahoitteiseksi, itse-investoitavaksi, vuokramallin sijaan. Sellaisen hankkeen toteuttaminen, johon meidän oma organisaatiomme on tottunut, olisi ollut aika paljon turvallisempi ja riskittömämpi. Meillä ei ole kokemusta tämän tyyppisestä rakentamisesta.

CLT Finland Oy on Pohjanmaalla Alajärven Hoiskossa sijaitseva yritys, joka yhtenä Suomessa valmistaa Somerollakin tarvittavia Hoisko CLT-massiivipuuelementtejä.

Yrityksen tutkimus- ja kehitysjohtaja Jukka Peltokangas kertoo, että CLT voidaan toteuttaa monenlaisina runkoina. Voidaan tehdä esimerkiksi hybridimalli, jossa ensimmäinen kerros on kiveä ja loppu CLT:tä.

Palotilanteissa sprinklerit toimivat nykyisin korkeapainevesisumuna, ilman veden ruiskuttamista. CLT on Peltokankaan mukaan yhtä paloturvallinen kuin betoni.

– Se on käyttökelpoinen rakennustapa moniin tarkoituksiin. Ulkoseinä voi olla rapattua pintaa, tiiltä tai puuta. Lähtökohtana suomalainen puu, joka voidaan jättää sisäpinnoissa näkyviin tuomaan lämpöä ja kodinomaisuutta.

Massiivipuu ei vaadi Peltokankaan mukaan suunnittelijalta sen kummempaa erikoistietämystä kuin betonirunkorakentaminenkaan. Liimattu massiivipuu käyttäytyy kuin betoni, siihen ei tule painumia eikä mittavääristymiä.

– Isoja hyötyjä tulee jo perustusten kautta. Betonielementin paino on 2 500 kiloa kuutiolta, kun CLT-elementti painaa ainoastaan 470 kiloa. Tämä antaa hyötyä paalutuskohteissa.

Rakenteiden kuivumisnopeus on 2–3 kuukautta nopeampaa. Näin rakennus saadaan tuottamaan pikemmin.

– Neliöhinta on jopa halvempi kuin betonisandwichillä. Sisäpuoli ei vaadi tasausta ja saumausta, kuten betoni. Mielikuvat kalleudesta ovat ajoilta, jolloin elementtejä tuotiin Itävallasta ja tehtiin vaikeita rakenteita. Lopullinen hinta on paljon kiinni suunnittelijasta, Peltokangas huomauttaa.

– CLT on rakenteena ristiinliimattua, kotimaista massiivipuuta. Sen nimi on käytännössä ainoa vaikea asia.

CLT -rakentamista kaupunginhallituksessa puoltanut Jutta Varjus (kok.) liputtaa myös menetelmän puolesta.

– Esimerkiksi Kuhmoon rakennettu CLT-koulu oli 20 prosenttia kalliimpi, mutta sillä saatiin 10 prosenttia pienempi hiilijalanjälki. Sillä tulee olemaan koko ajan suurempi merkitys. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta esimerkiksi liikenteessä vuoteen 2045 mennessä.

– Kun me tehdään tänne selkeästi terve ja siisti talo, niin mukaan lähtevät tahot ja arkkitehdit, ovat alansa edellä kävijöitä, uranuurtajia. Heillä on missio ja halu saada kohteesta ei pelkästään hyvä, vaan todella hyvä. Sillä on merkitystä asukkaiden ja myös rekrytoinnin kannalta, joka työvoimapulassa on muuttumassa yhä haasteellisemmaksi.

– Somero tekee etunenässä jotain. Olen tyytyväinen, että Somero hyppää tässä kehityksen kärkeen. Tästä tulee meille suuri kiinnostuksen kohde.

Jutta Varjus kertoo olevansa rakentamistavasta kovasti innoissaan. Hänelle idean ja ehdotuksen Someron palvelutalon rakentamistavasta toi Anne Teräväinen (kok.).

– Hän sanoi, että mitä jos tehtäisiin puusta. Ensin lähdettiin sitä kovasti tutkimaan. Onhan se erikoista, ettei me Suomessa rakennettaisi puusta. Se on kierrätettävä materiaali. Puun hiilijalanjälki on erittäin edullinen, koska puu toimii myös hiilivarastona. Se on ekologinen valinta.

Varjus vertaili itsekin rakennustapojen eroa. Runkorakenne on CLT:ssä kalliimpi kuin betonirunko, mutta se säästää sisätyövaiheessa, koska se on valmis. Jos betonirunkoa joudutaan paljon levyttämään ja tasoittamaan, niin kyllä se myös maksaa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here