Pankin historian suurin kasvu – koronasta huolimatta – tai sen johdosta
Someron Säästöpankki täytti viime vuonnakunniakkaat 140 vuotta. Sitä ei päästy juhlimaan, ei edes tuulettamaan. Koronavuoden värittämä vuosi oli hyvin erikoinen – historiajanassa ikimuistoinen.
– Viime vuosi oli kahtiajakoinen, toimitusjohtaja Petri Siviranta luonnehtii ajanjakson isoa kuvaa.
Korona tuli pyytämättä ja yllättäen.
– Se aiheutti haasteita alkuvuonna. Maaliskuussa pankki teki historiansa suurimman tappion. Maaliskuun tulos oli karmea, koska pankin tase päivittyy eli arvostetaan kirjanpitosäännösten mukaan päivittäin. Kaikki vastapuolisopimuksemme arvostetaan niin sanotusti päivän arvoon.
Petri Siviranta luonnehtii kyydin olleen kylmää, niin kuin se oli kaikilla muillakin pankeilla ja vakuutusyhtiöllä. Alkuvuoden tulos pankilla oli puoli miljoonaa tappiolla.
– Onneksi saimme loppuvuonna kurssin käännettyä. Lopputulos oli siedettävä, liikevoitto 2,6 miljoonaa euroa.
Positiivisesti Siviranta pohtii pankin kivijalan olevan hyvin vahva.
– Todella vahva. Jos mietitään vaikka vakavaraisuutta, niin pankki joutuu sitomaan laskentasääntöjen kautta myönnettyihin luottoihin kilpailijoihin nähden kolme kertaa enemmän omia pääomia. Vakavaraisuuslukumme on moninkertaisesti vahvempi kuin muilla pankeilla. Pankki kestää vielä paljon kovemmatkin iskut.
Jatkuvuus, eikä mikään muukaan asia, ole Sivirannan mukaan uhattuna.
– Siihen auttaa pitkä historia sekä se, että pankin kannattavuudesta on pidetty aina huolta. Se tuo jatkuvuutta.
Pankinjohtaja Joni Rintamaa toteaa, että alkuvuonna kukaan asiakkaista ei mennyt paniikkiin. Epävarmuus ja epätietoisuus oli vallitsevaa, kun ihmiset eivät tienneet, mitä tapahtuu.
Alkuvuonna lyhennysvapaahakemuksia tuli parin viikon aikana satoja. Siviranta teki Rintamaan kanssa lyhennysvapaapäätöksen joka kymmenes minuutti. Tätä kesti noin kuukauden.
– Käytännössä pankki kantoi riskin sinä hetkenä asiakkaan puolesta. Se näkyy myös tilinpäätösluvuissa, jossa luottoriski kasvoi. Myös luottotappiot laskennallisesti nousivat, mutta ne luultavasti palautuvat takaisin aikanaan.
Rintamaa luonnehtii seikan tuovan esiin paikallispankin tietynlaisen ketteryyden.
– Varmasti isotkin kilpailijat pystyivät siihen vastaamaan. Mutta meillä tilanne käytiin nopeasti läpi henkilökunnan ja esimiesten kesken. Todettiin, että otamme nopeasti asiakkaiden toimeksiannot vastaan, tehdään normaalit päätösprosessit vähän nopeutetussa muodossa.
– Pystyimme nopeasti antamaan ihmisille vastauksen, että ei hätää – tässä kohtaa kaikki hyvin. Ja kun tilanne selkiytyy, jatketaan normaalisti eteenpäin. Se auttoi sen hetken ja oli se, mitä asiakkaat toivoivat.
Loppuvuonna 2020 totuttiin uuteen arkeen. Tuotiin esille säästöpankin toiminnalle muita tärkeitä seikkoja, jotka ovat varautuminen, säästäminen ja lainaturvat. Rintamaa poimii näistä esille säästämisen.
– Kaikki, jotka ovat jo aiemmin aloittaneet säästämisen, pystyvät ottamaan yhtäkkiset kriisi- ja shokkitilanteet helpommin vastaan, kun pieni puskuri on jo säästetty. Mahdolliset lomautuksetkaan eivät silloin horjuta arkea. Säästöpankin ydintehtävä tuli tässä kohtaa hyvin esille: säästäväisyyden edistäminen säilyy pysyvästi. Se ei vanhene koskaan.
Loppuvuonna Someron Säästöpankki myönsi ennätysmäärän asuntoluottoja.
– Toki rinnalla kulki se, että meillä mennään edelleen vastavirtaan: avataan uusia konttoreita sekä palkataan uutta henkilökuntaa. Jotta kaikissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa meidän konttorimme on, paikan elinvoima mahdollistuisi paremmin. Jotta asukkailla olisi kaikki hyvin ja ihmiset pystyisivät sinne muuttamaan, Joni Rintamaa visioi.
Vuoden 2020 lopussa Someron Säästöpankissa oli töissä 70 henkilöä. Pankin lisäksi 38 henkilöä työskentelee Säästöpankkipalvelut Oy:ssä, 9 henkilöä Sp-Kodissa ja 23 henkilöä Sp-Isännöintipalvelut Oy:ssä.
Yhteensä Säästöpankkiryhmä työllistää pankin toimialueella 140 henkilöä. Lisänä tulevat kesätyöntekijät ja harjoittelijat.
Tämä vuosi on jatkunut loppuvuoden 2020 tavoin.
– Pankki sai viime vuonna historiassaan eniten uusia asiakkaita. Meiltä ei käytännössä siirrytty pois. Kaikki kasvuluvut – myönnettyjen lainojen määrä ja eurot – olivat pankin historian suurimmat.
– Meihin luotetaan. Ihmiseltä ihmiselle -konsepti on asiakkaitten mielestä turvallinen ja tuttu. Meille halutaan tulla asiakkaaksi, mikä on tosi positiivinen asia. Toimimme paikallisesti, lähellä asiakasta, paikallisten kasvojen kautta. Päätöksiä ei tehdä missään norsunluutorneissa, Petri Siviranta muistuttaa.
Positiivistakin koronasta koitui. Keväällä ja kesällä ihmiset lähtivät panostamaan asumiseen.
– Rautakauppojen volyymit kasvoivat ennätykseen. Kesällä korjattiin, remontoitiin, rakennettiin uutta ja tehtiin mökkikauppaa historiallisesti eniten. Asuntoja vaihdettiin suuremmaksi. Niitä tehtiin erilaisiksi; ihmiset rakensivat kotiinsa etätyöpisteitä. Kaikki tämä näkyy meidän kasvuluvuissa.
Somerolaisittain maatalous on pankin merkittävä rahoitusalue. Seikka korostuu, sillä Someron Säästöpankki on ryhmässään kolmen suurimman maatalousrahoittajan joukossa.
Tulosjulkistuksen numeroista on nähtävissä, että pankki luototti maatalousasiakkaita suhteellisesti hieman enemmän, kuin se luototti asuntomarkkinoita tai yritysasiakkaita.
Tuotantoaloittain luototukset kertovat siitä, mihin tuotantosuuntiin maatalousyrittäjät ovat lounaisessa Suomessa panostamassa.
– Somerolla erityisesti luototettiin aika paljon kanataloutta ja munantuotantoa, eli vapaan kanan ja luomukananmunien tuotantoa; kuten myös maidontuotantoa ja navettainvestointeja. Pikku hiljaa tuotanto siirtyy pois häkkikanaloista. Samat asiat pätevät myös meidän muihin konttoripaikkakuntiin. Sikatalouteen ei tällä ajanjaksolla kovin paljon investoitu.
– Luototukset koskivat lähinnä siis kahta tuotantosuuntaa. Lisäksi pankki rahoitti peltokauppoja. Maatalous on koko meidän toimialueella ollut hyvin – jopa yllättävänkin – vakaata. Pellon hintakin on pysynyt ennallaan, Joni Rintamaa erittelee.
Tilakoot tulevat jatkossakin kasvamaan. Yritykset, jotka alalle jäävät, myös panostavat siihen.
– He lähtevät kehittämään tilojaan hyvinkin yrittäjämäisellä otteella omaan suuntaan ja eteenpäin.
Siviranta jatkaa, että pankille on siirtynyt isoja maatalousasiakkaita.
– Se todella on erikoinen ja erityinen toimiala, joka vaatii osaamista myös pankilta. Meillä sitä on. Ja ”Hyvä kello kauas kantaa” -termi toimii. Yrittäjät kehuvat säästöpankkia muille. Meiltä saa palveluita ja asiantuntijuutta, joka tuo sitten uusia asiakkaita.
– Investoinnit , joita konttoripaikkakunnillamme tehdään, ovat kuitenkin yksittäisiä – per paikkakunta vuositasolla, koska tilamäärät vähenevät. Kasvua on tullut siitä, että Kemiönsaari–Salo -akselille on saatu ruotsinkielisiä uusia asiakkaita, kuten rekrytointien ansiosta myös Urjalan suunnalle. Asiantuntijuus vaikuttaa. Pitää ymmärtää mistä puhutaan, kun puhutaan maatalousasiakkaista, Rintamaa toteaa.
Siviranta jatkaa, että toimialueen pääsääntöisesti pienet ja mikropienet yritykset – keskisuuriakin yrityksiä on liian vähän – tarvitsevat paikallisen, tutun ja turvallisen kumppanin.
Vuosi 2020
Someron Säästöpankin toiminta
asuntoluottokannan kasvu +33,1 milj. e / +13 %
uudet asuntoluotot 85,2 milj. e
uudet yritysasiakkaiden luotot 51,5 milj. e
uudet maatalousasiakkaiden luotot 27,4 milj. e
luottokanta 551,2 milj. e / +13,9 %
uudet asiakkaat 2 127 kpl
asiakasvarat 649,3 milj. e / +13,0 %
Vuosi 2020
Someron Säästöpankki pähkinänkuoressa (suluissa 2019)
vakavaraisuussuhde 22,71 % (23,92 %)
liikevoitto 2,6 milj. e (4,1 milj. e)
kokonaisluotonanto 550,0 milj. e (482,3 milj. e)
asiakasvarat 649,3 milj. e (574,7 milj. e)
liiketoimintavolyymi 1 200,5 milj. e (1 067,2 milj.e)
tase 524,1 milj. e (488,3 milj. e)