Hei lapset ja nuoret, miltä maailma näyttää?
Kertokaa – me aikuiset emme välttämättä tiedä, miltä se teidän silmissänne näyttää.
Kertokaa – opetelkaa tuomaan omia ajatuksianne ja näkemyksiänne esille, jotta maailmasta tulisi myös teidän näköisenne.
Teillä on kertomiseen oikeus. Perustuslain mukaan jokaisella on sananvapaus eli se kuuluu kaikille ikään katsomatta. Perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Me täällä paikkakunnan omassa paikallislehdessä haluaisimme, että te, täkäläiset lapset ja nuoret pääsisitte paikkakunnan mediassa kertomaan lapsiin ja nuoriin vaikuttavista asioista.
Haluaisimme, että täältä meiltä lähtisi maailmalle (ja palaisi) fiksuja nuoria, jotka ovat tottuneet punnitsemaan asioita ja niiden eri puolia, muodostamaan mielipiteitä ja kertomaan omista kannoistaan muillekin. Mutta, toivoisimme myös, että meiltä lähtisi maailmalle nuoria, jotka ovat oppineet kuuntelemaan muita ja hyväksymään, että myös muilla on mielipiteitä ja uusia näkemyksiä asioihin. (Ei tekisi pahaa meille aikuisillekaan.)
Tätä ei voi oppia, jos ei pääse harjoittelemaan.
Miten moni maailmassa kokeekaan, ettei ole tärkeä, koska hänen ja hänen kaltaistensa asioita ei oteta huomioon esimerkiksi päätöksenteossa? Tällaisista kokemuksista on viime aikoinakin syntynyt maailmanlaajuisia liikkeitä, kuten ilmastoliike, Me too- ja Black Lives Matter-kampanjat, monista puoluepoliittisista liikkeistä puhumattakaan.
Jokainen ihminen haluaa tulla kuulluksi. Jokainen ihminen haluaa tulla arvostetuksi. Myös lapsi ja nuori.
Kiitos kouluille, päiväkodeille ja esimerkiksi nuorisotyölle, että olemme saaneet apuanne etsiessämme haastateltavia lasten tai nuorten mielipiteitä ja näkemyksiä kaivanneisiin uutisiimme. Samoin harrastustoimintaa järjestävät tahot ovat olleet arvokkaita yhteistyökumppaneita nuorten tavoittamisessa.
Parannettavaa silti on.
Emme ole hakemassa lapsia ja nuoria haastatellessamme klikkiotsikoita tai mahdollisimman repäisevää lausuntoa, vaan toivomme saavamme aitoja näkemyksiä heidän arjestaan tai kulloinkin aiheena olevasta asiasta.
Sydämestä sanotut kommentit haastatteluissa auttavat toimittajaa kirjoittamaan jutun niin, että muunkin ikäiset lukijat pääsevät kurkistamaan haastateltavien arkeen.
Sitä teemme kaikissa muissakin jutuissa – yritämme tuoda esiin alueemme ihmisten näkemyksiä erilaisista asioista, jotta monenlaiset näkökulmat elämään ja maailmaan avautuisivat myös muille.
Yhden ongelmallisen tapauksen jälkeen kävimme asiaa läpi toimituksessa ja eräs toimittajamme puuskahti, että henkilöt, jotka rajoittavat lasten oikeutta sanoa mielipiteitään, tekevät monta kertaa pahemman rikoksen kuin me toimittajat, jotka menemme koululle ja haastattelemme lapsia.
Mehän emme edes julkaise mitä tahansa. Meillä on eettiset ohjeet, siis säännöt, jotka velvoittavat toimittajia punnitsemaan toimintatapojaan ja sitä mitä jutuissa ja kuvissa julkaistaan. Näiden Journalistin ohjeiden noudattamista valvoo median itsesääntelyelin, Julkisen sanan neuvosto JSN.
Ohjeita täydentää vielä JSN:n periaatelausuma, joka koskee lasten ja alaikäisten esiintymistä journalistisessa mediassa. Sekin korostaa lasten ja nuorten sananvapautta: lasten ja nuorten asioista kertominen on olennainen osa toimitusten työtä ja lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluiksi mediassa.
Lausuma rohkaisee yhteistyöhön. Journalistin ohjeisiin ja JSN:n sääntöihin sitoutuneen median kanssa on turvallista toimia, koska ne toimivat eettisesti ja alan eettiset ohjeet velvoittavat toimittajia.
Jos lapsi tai nuori esiintyy julkisessa tilaisuudessa, hänen kuvaamiseensa ja hänen sanomistensa ja kuvansa julkaisemiseen ei tarvita lupaa hänen huoltajaltaan. Laki ei määrää esimerkiksi sitä, että lasten ja nuorten haastattelemiseen julkisessa tilassa pitäisi hankkia lupa huoltajalta.
Esimerkiksi koulu on tällainen julkinen tila.
JSN:n lapsia koskevan periaaatelausuman mukaan tiedotusvälineiden on tarvittaessa varmistettava, että 7–14 -vuotiaiden haastatteluun ja kuvaamiseen on lupa huoltajalta. 15-vuotiaalla on yleensä oikeus päättää omasta esiintymisestään julkisuudessa.
Jos koulu on ottanut käytännön, että esimerkiksi kouluvuoden alkaessa huoltajilta pyydetään lupa lasten haastattelemiseen, toivomme, että huoltajille myös kerrottaisiin samassa yhteydessä myös sananvapaudesta ja lasten oikeudesta tulla kuulluksi.
Haastattelupyyntöihin vastatessa koulujen olisi hyvä varmistaa, että kyseinen media on sitoutunut noudattamaan alan eettisiä sääntöjä, eli Journalistin ohjeita, ja koulujen on hyvä kertoa tästä tavastaan myös huoltajille – kun tiedetään, että lapsia haastattelemaan tuleva media ja sen edustajat toimivat vastuullisesti, sekä vanhemmat että koulu voivat olla turvallisin mielin ja suhtautua luottavaisesti yhteistyöhön median kanssa.
Lapselta itseltään kysymme luvan. Samoin kerromme lapselle, mitä haastattelu koskee ja missä se julkaistaan. Jos haastattelu on järjestynyt koulun kautta tai tapahtuu esimerkiksi tunnilla, toivomme opettajan välittävän tietoa myös vanhemmille.
Toimituksissa noudatetaan tarkkaa harkintaa, kun lapsia tai nuoria haastatellaan tai heistä julkaistaan kuvia. Lapset saavat sanoa, ja toimittajan tulee harkita, voiko kaiken sanotun julkaista. (Emme muuten julkaise kaikkia aikuistenkaan sanomisia.)
Joskus ihmiset tekevät virheitä. Me toimittajat olemme ihmisiä.
Olen itsekin joskus ihmisiä haastatellessa kuullut väärin ja ymmärtänytkin väärin ja lehteen on päätynyt virhe. Vastuullinen ja luotettava media korjaa virheensä ja faktavirheistä pitää aina ottaa yhteyttä lehteen.
Jos teitä lapsia ja nuoria koskevassa jutussa on virhe, on hyvä opetella, miten omista oikeuksista pidetään huolta.
Siis otetaan yhteyttä lehteen ja ihan asiallisesti kerrotaan mistä on kyse – ei siis jäädä kotiin jupisemaan ja puimaan nyrkkiä ja vannota, että ikinä ei luoteta enää kehenkään. (Vastuullisen median merkki on muuten sekin, että sillä on vastuuhenkilöt ja heihin saa yhteyden.)
Asiat eivät muutenkaan maailmassa korjaannu, jos niistä ei puhuta ääneen. Siksi juttuja ja uutisia kirjoitetaan – jotta korjataan asioita.
Pitää tietenkin muistaa, että toimituksiin on hyvä antaa vinkkiä myös asioista, jotka ovat hyvin tai korjaantuneet – juttu lehdessä voi olla joskus hieno kiitos jollekin, joka on tehnyt jotain hienoa tai nähnyt paljon vaivaa jonkun eteen.
Haluamme paikallislehdessä olla osaltamme kasvattamassa lapsia aktiivisiksi ja osallistuviksi ihmisiksi. Luodaan siis yhdessä edellytyksiä lasten sananvapauden toteutumiselle.
Kati Uusitalo
Kirjoittaja on osallistunut Uutismedian Liiton tuottaman Lapset ja nuoret äänessä. Näkökulmia lasten ja nuorten haastattelutilanteisiin kouluihin ja toimituksiin –oppaan tekemiseen.