Kysely antoi Somero-kuvasta riehakkaita vastauksia
Kaupungin elinvoimapalvelut teki helmikuussa 2020 kyselyn, jolla selviteltiin Somerolla työnsä aloittaneiden henkilöiden syitä, miksi he eivät muuttaisi Somerolle myös asumaan. Samalla tiedusteltiin yleiseen Somero-kuvaan liittyviä asioita.
Tehtävä toteutettiin valtuustoaloitteen pohjalta, jonka oli nostanut esille Someron Keskustan valtuustoryhmä.
Kyselyä jaettiin netissä sekä lähestyttiin isoimpia työnantajia, jotka jakoivat linkkiä heille 1–1,5 vuotta sitten töihin tulleille henkilöille.
Vastauksia saatiin 14, jota kehittämisasiantuntija Antti Leino pitää hyvänä lukemana.
– Mä olisin myös sitä mieltä, että se oli oikeasti hyvä määrä. Kun tosiaan vertaa, minkä verran tänne uusia töihin tulijoita on.
Vastauksista ilmeni, että suurimmat esteet muuttamiselle liittyivät joko lasten koulu-/päiväkotiin tai puolison työpaikkaan. Tällöin ei pidempää työmatkaa koettu ratkaisevan suureksi ongelmaksi.
– Luulen, että perheen sisäiset syyt vaikuttavat muuttamishalukkuuteen usein enemmän kuin ulkoiset. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat vastaajan lasten ikä, heidän kaveripiirinsä, luokka-asteensa koulussa sekä heidän harrastuksensa, Antti Leino vertailee.
Muita syitä muuton esteinä olivat lyhyt matka tänne sekä toisaalta se, että harrastukset ovat muualla.
Somerolle töihin tulevat asuvat useimmiten varsin lähellä. Kovin pitkiä matkoja tuskin kukaan haluaa ajaa joka päivä.
Joko työn löytäminen puolisolle sekä toisaalta myös unelmakodin löytäminen Somerolta nousivat esille kysyttäessä, mitkä seikat saisivat muuttamaan Somerolle.
Kyselyyn vastanneista 28 prosenttia (4 henkilöä) oli muuttanut Somerolle. Kaksi oli ostanut täältä asunnon ja kaksi asui vuokralla.
– Ihminen voi saada täältä unelmatyön, tai vastakohtana hänelle ei ole muuta työtä tarjolla. Tätä voisi olla mielenkiintoista selvittää. Töihin tulevat luultavasti asuvat usein seutualueilla ja -kaupungeissa. He ovat tottuneet, että etäisyydet ovat vähän pidempiä. Silloin matka ei tunnu vaikealta, Leino heittelee vaihtoehtoja.
Mitä ihmiset tykkäsivät Somerosta?
Hyvin mielenkiintoinen oli uusien ihmisten mielikuva Somerosta. Kysyttiin, vastasiko Somero ennakko-odotuksia ja mielikuvia. Vain 7 prosenttia vastasi, että alitti odotukset, ja 57 prosenttia vastasi, että ylitti ne.
Kysymyksenä oli: ”Vastasiko Somero odotuksiasi ja mielikuviasi, joita sinulla oli ennen Somerolle töihin tuloa?”
Vastausten Leino toteaa olleen ihan positiivisia. Hyvin kuvaavaa, ja hauskaakin oli eräskin palaute: ”Täällä on upeat päiväkodit, koulut, kirjasto, uimahalli, terveyskeskus, harrastusmahdollisuudet. Sitä sivistyksen tasoa ja palveluita kannattaa mainostaa, koska kaikilla on mielikuva yksinkertaisista landepaukuista. En olisi arvannut!”
Sekä:
”Suurin osa ihmisistä oli ihan normaaleja”.
Someroa verrattiin kivasti lähikaupunkeihin: ”Somero on upea ihana yhteisöllinen paikka. Asuisin paljon mieluummin Somerolla kuin Lohjalla.”
Hyvä tarjonta on eduksi pienelle paikkakunnalle. Kuten eräs vastaaja totesi: ”Keskustassa hyviä lounasruokapaikkoja, lyhyet etäisyydet”.
Pyyhkeitä Somero sai ihan asiasta: ”Julkinen liikenne surkeaa. Jos et omista autoa, jäät pussiin Somerolle, aivan kuin vangiksi. Vapaapäivinä viikonloppuisin ei ollut asiaa esimerkiksi Forssaan ostoksille, jos ei ollut omaa autoa. Se, ettei Somerolta päässyt helposti muualle, alkoi ahdistaa”.
Ja olihan sitä tuttuakin kauraa:
”Vaikka kaupunki on pieni, se on varsin vireän oloinen. Kiva ’pikkukaupungin fiilis’. Asukkaat vaikuttavat mukavilta.”
Sekä:
”Luonto on ollut täällä todella vaihteleva ja sen käyttömahdollisuuksia myös.”
– Vaikuttaa siltä, että kysely oli hyvä. Elinvoimapalvelut ottaa saadut vastaukset huomioon kaupungin vetovoimaisuutta edistävässä työssä. Se otetaan osaksi meidän normaalia arkea. Jos ei ihan vuosikalenteriin, niin ainakin selkeästi säännölliseksi. Tätä tullaan toistamaan. Kyselyä voidaan kehittää myös eteenpäin.
Leino on käynyt Somerolla pian kolme vuotta työssä.
– Vaikuttaa siltä, että tällaisten kyselyiden levittäminen mahdollisimman laajalle on merkityksekästä. Paikalliset lehdet ovat aina auttaneet paljon, jos jotain pitää saada laajemmalle tiedoksi.
– Yhteistyö on sujunut. Koko ajan myös oppii lisää sosiaalisen median mahdollisuuksista, miten hyvin siellä asiat leviävät eri kanavissa ja eri kohderyhmille. Jotta potentiaalisten vastaajien määrät vielä tästäkin lisääntyisivät, Antti Leino luotsaa.