Kirkko ja kaupunki lehdessä Kari Kuula kirjoitti kolumnin toutantoeläinten teollista käyttöä vastaan. Hän nimitti eläinten massakäyttöä saatanalliseksi julmuudeksi. Syntyneen kohun jälkeen kolumni poistettiin 25.1.2012 Kirkko ja kaupungin verkkosivuilta. Kari Kuula itse on pyytänyt anteeksi kielenkäyttöään.
Koska Kauniaisten seurakuntapastorin kirjoitus on joillakin tahoilla käsitetty yleistävästi kirkon kannanotoksi maamme karjataloutta kohtaan, niin kirjoitan karjataloutemme aseman tukemiseksi.
Luonnonvarakeskuksen Luken vuoden 2019 tilaston mukaan maamme lihantuotanto oli 399 105 099 kiloa. Sillä on merkittävä asema maamme ruokahuollossa.
Kirkon ja maatalouden suhteet ovat vuosituhansia olleet myönteiset. Myös Suomen historiassa kirkko on tukenut maataloutta. Monet tuotantoa edistävät keksinnöt ovat tulleet kirkon tarjoamien vaikutteiden mukana. Maatilat puolestaan ovat tukeneet kirkkoamme seurakuntien välityksellä. Yhteistyö on ollut saumatonta ja molemmin puolin kunnioittavaa.
Aikoinaan papit muun muassa kiersivät kevätkylvöjen aikaan siunaamassa pitäjän pellot. Köyhien hoito ja koulutus järjestyivät kirkon välityksellä.
Maamme merkittävät kulttuurimaisemat ovat syntyneet maanviljelyksen ylisukupolvisen uutteran työn tuloksena. Maalaisväestö on ollut vuosisatoja maamme paras ympäristön hoitaja.
Teologisesti voimme todeta että jo luomiskertomuksessa ihminen on asetettu ”viljelemään ja varjelemaan” maata ja hoitamaan luontoa niin, että sekä luonto että ihminen elävät sopusoinnussa keskenään.
Raamatussa karjanhoito on merkittävästi esillä alkulehdiltä aivan viimeisiin teksteihin asti. Vanhan testamentin maineikkain kuningas Daavid toimi paimenena ennen kuninkaaksi kutsun saamistaan. Uudessa testamentissa Jeesus puhuu itsestään ”Hyvänä paimenena”. Orientissa se oli kunnioitettu arvonimi, hyvän hallitsijan kunnian maine.
Yhdessä vertauksessaan Jeesus puhuu tuhlaajapojan paluusta kotiin. Tapahtumaa juhlittiin. Teurastettiin karjaa ja valmisteltiin pidot soissa syötiin, pääruokana liha ja ohjelmana riemullinen laulu ja tanssi.
Luterilaiseen kutsumusetiikkaan kuuluu kaiken rehellisen työn kunnioitus. Työ minkä teemme omassa ammatissamme, on Jumalan meille antama kutsumus. Näin myös karjankasvattajamme tekevät työnsä Jumalan kunniaksi.
Saamme kiittää heitä arvokkaasta työstä maamme ruokahuollon hyväksi.
Matias Roto
rovasti