Someron seuraava rakennusprojekti, Uusi Tervaskanto -nimen saanut palvelutalo on arvokas. Vielä isommaksi hintalappu kohosi, kun aiemmista laskelmista löytyi 800 000 euron laskuvirhe.
Uuden kustannusarvion mukaan rakennus maksaa Aran säännöksillä tehden 8 miljoonaa euroa. Aikaisempi arvio oli 7,2 miljoonaa.
Pääasiallisina syinä kustannusarvion huomattavalle nousulle olivat teknisten tilojen laajennus (125 m²), Terve talo -rakentamistavan mukaisen sääsuojan eli huputuksen kustannukset, sekä virheellinen tulkinta ARA:n edellyttämien asuintilojen lisäneliöiden aiheuttamista lisäkustannuksista.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen oli linjannut esityslistaan tekstin, että vastaoin kaupunginhallituksen viime viikkoista kokousta tulee kilpailutus tehdä betonirunkoisen rakennuksen mukaisesti.
Syyksi hän totesi päätöksen perustuneen virheelliseen kustannusarvioon ja siitä johdettuun arvioon CLT-tekniikalla tehtävän rakennuksen kustannusarviosta.
– CLT-ratkaisua koskevaa vastaavaa yksityiskohtaista kustannusarviota ei pystytä laatimaan, koska kyseistä tekniikkaa koskevia yleisesti käytössä olevien laskenta- työkaluja ei ole käytettävissä, Suikkanen huomautti esityksessään.
Hän totesi kustannuseron betoni- ja CLT-rakennuksen välillä olevan yleisesti 5–15 prosentin luokkaa.
Käsittelyssä Jutta Varjus (kok.) esitti kompromissia hallituksen edellisen kokouksen päätökseen sekä Suikkasen esitykseen nähden. Varjusta kannattivat Riitta Lehtinen (sd.) ja Pauli Eino (kok.).
Heidän mielestä molemmille rakennustavoille tulee antaa mahdollisuus.
——————–
Puusta vai betonista – MOLEMMILLE MAHDOLLISUUS
Jutta Varjuksen (kok.) mielestä palvelutalon asukkaat ansaitsevat kodikseen parhaan mahdollisen.
Alkuperäinen vuokramalli ei ole enää suunnitelmissa. Siitä luovuttiin kun varmistui, että hankkeelle ollaan saamassa ARA:n merkittävä avustus. Kaupunki rakennuttaa kohteen omana investointina, omaan taseeseen.
Varjus huomauttaa, että palvelutalohankkeen valmistelussa olleen puutteita.
Puurakenteiselle rakennukselle ei kustannusarviota ole tehty kaupunginhallituksen päätöksenkään jälkeen. Sekä betonirakenteisen että sen hintaan peilatun CLT-rakenteisen puurakennuksen kustannuslaskenta on sen vuoksi epävarmaa.
Äänestyksessä Jutta Varjus sai taakseen kokoomuksen ja demarit. Keskusta jäi pohjaesityksen kannalle. Äänet jakautuivat 5–4.
Teknisen toimen pitää kilpailuttaa hankkeen suunnittelu välittömästi. Suunnittelutoimistolla tulee olla kokemusta sekä betoni- että CLT-rakennusten suunnittelusta (referenssivaatimus).
Kilpailutuksessa painotetaan laatuvaatimusten tärkeyttä. Arkkitehtitoimiston luonnosten pohjalta lasketaan molemmille kustannusarvio.
Kummallekin rakentamistavalle oli syytä ottaa aikalisä. Varjus korostaa, että vaihtoehtojen jälkeen asiassa ei ole ihmeteltävää.
– Olimme sitä mieltä, että jos viikossa betonirakentamisen hinta nousee 800 tonnia, emme ole missään kohtaa varmalla pohjalla.
– Jotta hanke etenee, emmekä ole juupas–eipäs -keskustelussa, meidän kannattaa satsata suunnitteluun, ja pyytää luonnosvaiheessa uudet tarjoukset. Kaikkien on helpompi olla jotakin mieltä, kun on selkeät vertailut.
Suunnittelun prosenttimäärän Varjus toteaa olevan suhteessa pienen. Niin paljon se isossa hankkeessa ratkaisee.
– Olen reilun kilpailun kannalla. Kova, reilu kilpailu. Piste. Molempien rakennustapojen mukana olo asettaa paineita toisellekin.
Kuhmolaisen rakennusyrityksen Crosslam Oy:n edustaja kävi tiistaina kertomassa CLT-levytekniikan näkemyksiään tekniselle lautakunnalle. Tekninen johtaja Marko Mäkinen myöntää esityksen olleen valaiseva.
– Heillä on CLT-tekniikasta pitkä, noin 7 vuoden kokemus. On tosiasia, että kyseessä on kehittyvä ala. Tulee valtion strategiaksi ja tavoitteeksi, että puun käyttöä lisätään.
Mäkinen toteaa CLT:n olevan tulevaisuutta.
– Uutta se on tietysti meille kaikille: urakoitsijoille, suunnittelijoille ja rakennuttajille. Paljon on sellaista, mitä vielä opitaan. Kuten muussakin rakentamisessa, kun käyttöön tulee jokin muu uusi tekniikka tai rakennusmateriaali.
Mäkinen huomauttaa, että tarkennuksia vaativat monet kosteustekniset seikat, äänieristysasiat sekä palotekninen puoli.
– Niihin on ratkaisuita. Jos CLT:hen loppu viimeksi päädytään, pitää olla tarkkoina, että asiat suunnitellaan mahdollisimman hyvin.
– Kysymysmerkkinä ainakin itselle on suunnittelu. Se saattaa kestää kauemmin. Toisaalta rakentamisen on nopeampaa kuin betonirunkoisella. Aikataulut täsmentyvät ja sama koskee tietysti kustannuksia. Nähdään, onko se kalliimpi – tai minkä verran se on kalliimpi.
Vanhan Tervaskannon korvaamista on valmisteltu aktiivisesti vuodesta 2017 asti. Valmisteluvaiheen loppusuoralla kiire tuntuu kiihtyvän. Mäkinen arvioi, että vastaukset pystytään kaikesta huolimatta saamaan ajoissa.
– Tavoite on saada tarjouspyyntöasiakirjat 16.3. lautakuntaan hyväksyttäväksi. Huhtikuun kokoukseen olisi tähtäimessä saada vielä tarjoukset. Jos toukokuussa päästään suunnittelemaan, niin kesä on pitkällä, elokuussa, ennen kuin meillä on L2-luonnokset ja kustannusarviot laskettuna. Niistä syntyy päätös, miten jatketaan eteenpäin.
Tässä vaiheessa pitää laatia uudet tarjouspyyntöasiakirjat, jotka koskevat nyt siis sekä betoni- että CLT-runkoista rakennusta.
Aikataulu ajaisi samoihin betonirunkoisenkin rakennuksen kanssa.
– Periaatteessa CLT tuo tähän oman lisämausteensa.
Eikä teknisen toimen johdossa tarvitse ihmetellä, mitä tekee töissä seuraavana päivänä?
– Ei tarvitse. Kyllä siinä kaikessa ihan puuhaa riittää, Mäkinen hymähtää.