Somero-lehti 25.2.2011
Teksti ja kuva Kirsi Seppälä
Sotainvalidit, sotaveteraanit,heidän leskensä ja muut vanhukset voivat hakea tukea korjausrakentamiseen. Asuntoon tehtävät muutokset voivat auttaa vanhuksia asumaan pidempään omassa kodissaan.
Veikko Sorvari on tyytyväinen viisi vuotta sitten tehtyyn saunaremontiin. Lahdenkylässä asuvan Sorvarin kelpaa edelleenkin asua ja saunoa kotonaan. Iän karttumisesta huolimatta moni vanhus voi edelleenkin asua kotonaan, kun tiloja tehdään hiukan toimivimmiksi ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Korjausneuvoja, rakennusmestari Antero Hiilesvuo neuvoo, mitä ja miten korjataan sekä onko kuluihin mahdollista hakea tukea.
Vanhus voi asua kotonaan pidempään, kun kulkemista haittaavat esteet poistetaan. Antero Hiilesvuon neuvojen mukaan kynnyksiä kannattaa poistaa ja rakentaa tarvittaessa portaiden tilalle luiska ulkoa sisälle. Kaidehissejäkin on asennettu paikkoihin, joissa kerrosten välillä on sopiva porras. Liikkuminen kotona helpottuu näin heti. Uloskin voidaan rakentaa hissi, jos nousu porrastasanteelle on korkea. Ulkokäyttöön suunniteltu hissi toimii lumesta ja pakkasesta huolimatta.
Turvallisuutta voidaan parantaa pienin ja edullisin keinoin. Antero Hiilesvuo kertoo, miten tavallinen liesi voidaan muuttaa sellaiseksi, joka katkaisee lämmön lämpötilan noustessa lieden lähellä liian korkeaksi. Seiniin, wc:hen ja kylpyhuoneisiin voidaan asentaa kaiteita ja tukikahvoja. Arkea helpottaa, kun wc-istuin vaihdetaan korotetuksi, sillä jo kuusi senttiä korkeammalta istuimelta on helppo nousta ylös. Myös sänkyyn voi laittaa laidat tai kahvat, jotka helpottavat ylösnousemista. Antero Hiilesvuo mainitsee, että varsinkin kerrostaloissa usein on kylpyammeita. Niitä on poistettu peseytymisen helpottamiseksi ja tehty samalla pesutilojen peruskorjauksia.
Kotona-asumisen edistäminen korjausrakentamisen keinoin on kannattavaa. Vaikka vanhus saisi kotiin palveluja, kotona asuminen tulee monissa tapauksissa edullisemmaksi kuin laitoshoito. Valtaosa vanhuksista myös haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään.
Mahdollisuus hakea tukea
Korjauksissa neuvomisen lisäksi Antero Hiilesvuo neuvoo, mistä remontteihin voi hakea taloudellista tukea. Korjauksen teettäjä maksaa korjaukset ensin, ja voi saada avustusta kuitteja vastaan. Avustuspäätös on haettava ennen töiden aloittamista. Sotaveteraanit, heidän leskensä ja muut vanhukset voivat hakea korjausrakentamiseen avustusta ARA:lta ja sotainvalidit myös suoraan valtiokonttorista. Muuten vammautuneet, vammaispalveluiden piiriin kuuluvat ihmiset, hakevat apua kuntien sosiaalitoimistojen kautta. Hiilesvuo korostaa, että kunnan velvollisuus on myös antaa apua silloin, kun vammaispalvelulaissa mainitut edellytykset täyttyvät.
Sotaveteraanien ja heidän leskiensä osalta korjausrakentamisesta korvataan 40 prosenttia, minkä lisäksi he voivat saada 30 prosentin niin sanotun veteraanilisän. Muut vanhukset voivat saada avustusta 40 prosenttia kuluista. Sotainvalidit voivat saada korvausta korjaustyön kustannuksista kokonaisuudessaan, joskin korjausten enimmäismäärää on rajoitettu.
Korjausavustusten osalta neuvoja voi kysyä Vanhustyön keskusliitosta Antero Hiilesvuolta sekä kuntien rakennustarkastajilta tai muilta kunnissa näitä asioita hoitavilta.. Somerolla moni on saanut neuvoja Lamminniemessä työskentelevältä Leena Pyyköltä, joka opastaa sotainvalideja ja veteraaneja sekä ohjaa kyselyjä Antero Hiilesvuolle. Hiilesvuon antama neuvonta on maksutonta samoin kuin kotikäynnitkin. Vanhustyön keskusliiton toiminta saa rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä.
Palkitsevaa työtä
15 vuotta korjausrakennusneuvoja antanut Antero Hiilesvuo pitää työtään hyvin palkitsevana. Hän saa auttaa vanhuksia ja toisaalta vanhusten pitkä elämänkokemus tuo keskusteluiden kautta oman mausteensa työhön. Kun Antero Hiilesvuo aloitti työnsä, tukea korjausrakentamiseen haki noin 250 henkilöä vuosittain. Nyt hakijoita on vuodessa noin sata. Soittoja ja neuvontakyselyjä tulee edelleenkin satoja vuosittain.