Somero-lehti 25.2.2011
Teksti ja kuvat Kirsi Seppälä
– Suomessa on tusinan verran näitä someroja, missä kaveria terveydenhuollon järjestämiseen ei tahdo löytyä, keskustan sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula tokaisi vierailullaan Someron terveyskeskuksessa.
Vaikka terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottaminen yhteistyössä heikentäisi nykyistä palvelutasoa ja tulisi kalliimmaksi, Rehula ei näe mitään syytä antaa Someron järjestää palvelut itsenäisesti. Rehula totesi myös, etteivät ministerit ole koskaan käyneet sellaisissa kunnissa, joissa kunnanjohtaja ei antaisi listaa, miten hyvin asiat ovat.
– Se, että palvelut toimivat tässä ja nyt, ei riitä yhteistyövelvoitteesta vapautumiseen. Kyse on siitä, miten tulevaisuudessa riittävät rahat ja hoitajat. Ei ole exit-pykälää, millä lain velvoitteista pääsee ulos. Laki koskee kaikkia, ja on kymmeniä kuntia, jotka ovat pihtisynnytyksen jälkeen tehneet lain mukaan ja alkaneet yhteistyöhön. Nyt ei voida ilmoittaa, ettei tarvitsekaan tehdä, Rehula painotti.
Tällä hetkellä Somero tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut itsenäisesti. Neuvottelut 20 000 asukkaan väestöpohjalta tehtävään yhteistyöhön eivät ole tuottaneet osapuolia tyydyttävää tulosta. Päättäjät haluavat säilyttää muun muassa röntgenin, laboratorion ja iltapäivystyksen Somerolla. Somero ostaa viikonloppupäivystyksen Forssasta, ja siellä käy vuodessa noin 800 somerolaista.
—
Ministeri Juha Rehula:
Tieto lisää tuskaa, sillä kyse on ihmisten palveluista
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula piti vierailuaan Somerolla mieluisana näkemyseroista huolimatta. Vaikka hän toisaalta totesi, ettei ole tullut Somerolle sen enempää tuomariksi kuin syyttäjäksikään, viesti Paras-puitelain velvoitteiden täyttämisen pakosta tuli selväksi. Someron on löydettävä yhteistyökumppani sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.
Vaikka Someron päättäjät tekivät selväksi, miten toimivat paikkakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut nytkin ovat, se ei Rehulaa vakuuttanut. Vain lääkäreiden määrä sai häneltä kiitosta. Johtava lääkäri Teuvo Jokinen kertoi lääkäritilanteen olevan hyvä, sillä nyt heitä on terveyskeskuksessa kuusi. Hänestä ongelmana on vanhusten ikääntyminen ja sen myötä suurempi sairastelevuus. Toisaalta ryhmäkotityyliseen vanhainkotiin voidaan vanhukset ottaa heille sopivalle osastolle niin, ettei ketään yli- eikä alihoideta.
– Tieto lisää tuskaa, sillä kyse on oikeasti ihmisten palveluista. Halusin tulla, jotta minulle kerrottaisiin, mikä tilanne täällä on, Rehula totesi ja kertoi käyneensä viikonloppuna Itä-Savossa viidessä eri paikassa. Hänestä varsinkin uusille kansanedustajille tekisi hyvää käydä kehä III:n ulkopuolella.
Hollolassa kuntapäättäjänä olleella Rehulalla on kokemusta viiden kunnan yhteistyöalueen Oivan perustamisesta. Yhteistyö on nyt pyörinyt viiden vuoden ajan. Vaikka neuvottelut johtivatkin yhteistyöalueen syntyyn, parannettavaakin olisi ollut. Rehulan mielestä yhteistyösopimukseen olisi pitänyt kirjata ne lähipalvelut, jotka kunkin kunnan keskustassa pitää asukkaille tarjota.
Vierailu jatkui Lamminniemeen
Ministeri jatkoi vierailuaan terveyskeskuksesta Lamminniemen Hyvinvointikeskukseen.
– Uskon, että monet veteraanien kuntoutuslaitokset ovat viime aikoina miettineet omaa tulevaisuuttaan. Ainakin 72 paikassa on annettu veteraanien kuntoutusta. Osassa aika hoitaa tehtävänsä, osa tekee tulevaisuutta ja muuttaa toimintaansa. Kaikista ei kuitenkaan voi tulla viihdekylpylöitä. Helsingistä ei tule ohjeita kuntoutuslaitoksillekaan, Rehula sanoi.
Hän uskoo, että hyvinvointipalveluille on realistisesti ajatellen kysyntää. Kuntoutuslaitosten tulee osata ottaa omat asiakkaansa palveluiden tarvitsijoiden joukosta, jolloin ne voiva menestyä.