Näkymä hirsitalon länsiseinustan mittaiselta terassilta on rauhoittava. Tämä on maalaismaisemaa parhaimmillaan. Riittävän lähellä keskustan palveluja, mutta tarpeeksi kaukana melskeistä.
Peltonäkymä yli Mustjoen on laaja. Vain Korvenojan taloon Terttiläntien varrella on näköyhteys. Punaisen konehallin kulma pilkistää toisaalla, kun oikein etsii.
Mikko Hovilalle oli tullut aika rakentaa vielä lääkärin töitä jatkavan puolisonsa Tarjan kanssa eläkeläistupa. Pojasta Laurista tuli jatkaja Mustjoen maatilalle 2019. Ohessa hän tekee rakennustöitä yrityksensä laskuun. Tytär on eläinlääkäri. Kovasti rungon juurelle jälkikasvu päätyi elämänvalinnoissaan. Poika on agrologi, isä agronomi.
– Muutimme emännän kanssa pihapiiriin. Emme ajatelleet kirkonkyläasumista. Maaseutumainen elinpiiri miellyttää.
Kaupungista Mikko Hovila on kotoisin. Mustjoelta kotoisin oleva isä teki työuransa vesi-insinöörinä Turussa.
Vuodesta 1984 asti Mikko Hovila on asunut Somerolla, vietettyään sitä ennen isoisän luona sukutilalla kesiään. Entinen päärakennus vuodelta 1930 on jäänyt pojan käyttöön. Huoneistoala kolmessa kerroksessa on 350 neliötä.
– Hirsirakennus on ihan oma maailmansa. Se on hiljainen. Hirsi vaimentaa niin, että äänimaailma on ihan omansa.
– Uskon myös hirren terveysvaikutuksiin. Ilmanlaatu on hyvä ja lämpötila on tasainen. Samaa haimme uudisrakennukseen. Vanha poikkeaa uudesta siten, ettei se ole niin tiivis.
Somerolla puurakentaminen puhuttaa. Se johtuu uuden Tervaskannon rakentamisprojetista, jossa laskelmien jälkeen päätetään, mikä on materiaali.
– Emme muuta harkinneet kuin hirttä. Laskimme, että tämä on vain hieman kalliimpi.
– Tämä on kuin hoivakoti meille. Halusimme tulevaisuuteen parasta. Tiedossamme oli, että hirsirakennus on sisä- ja hengitysilmaltaan miellyttävämpi ja viihtyisämpi.
Asiasta on tutkittua tietoa.
– Hirsitalossa asuvan ihmisen syke on alhaisempi, samoin verenpainekin pysyy alempana. Sellainen tutkimustulos jo pelkästään on kova tekijä.
Julkispuolen rakentamisesta Hovila pohtii, että kohti puurakentamista mennään. Varsinkin kouluissa ja hoivakodeissa.
lämmin lökötellä.
Kodikkuutta Hoviloiden taloon tuovat perinteinen puurakentaminen
sekä vanhan ajan
pönttöuuni,
kuten myös puuliesi.
Hoviloiden rakennuspaikka piti paaluttaa. Pituudeltaan 8–9-metrisiä teräspaaluja tuli toistakymmentä, ja pitävä moreeni löytyi.
– Työ tehtiin pohjatutkimusfirman suositusten mukaisesti. Someron savilla tutkimus kannattaa, se ei ole mikään muodollisuus. Jo psykologinen varmuus siitä, ettei rakennus liiku, on miellyttävä.
Maapohja viettää kohti peltoa, joten perustus oli luonteva tehdä altatuulettuvana rossipohjana.
Uusi rakennus on 105 neliötä. Toimittajaksi valikoitui Kontion valmistama malli Kimara, jonka ratkaisut miellyttivät Hoviloita. Tarjous tuntui kilpailukykyiseltä.
Lämmitys hoituu lattialämmityksenä ilmavesilämpöpumpulla. Jakotapa sopii, sillä kiertoveden lämpötilaksi riittää 23 astetta. Käyttövesi hoituu taloudellisesti samalla laitteella.
– Tammi- ja helmikuun aikana koko sähkönkulutus oli kuukautta kohden noin 560 kilowattituntia, mikä on tosi vähän. Euroissa päästiin siis alle satasella per kuukausi.
Oma sijansa on polttopuulla, jota Mikko Hovila toteaa riittävän omaan taloon käytännössä ”rajattomasti”. Niin paljon kuin viitsii pilkkoa ja sytytellä. Talossa on pönttöuuni, liesi ja puukiuas.
– Klapin käyttö on tuttua ja mieluisaa. Puu tulee ihan vaivanpalkalla. Se ei koskaan lopu pienestäkään metsästä.
Hovila naurahtaa, että selkä säilyy notkeana.
– Olen aina sanonut, kuinka mieluisaa on päästä syksyllä rankametsään. Se ei ole mitään risusavottaa, vaan oikeaa hermojenlepuutusta. Olen aina pitänyt siitä.
– Keski-Suomessa on huumorimielellä nimetty yhdistys: ”Halkoholistit”. Siihen syntyy riippuvaisuus. Kuiva halko – voiko parempaa olla! Maaseudulla eivät hiukkaspäästöt haittaa, kuten taajamissa. Puun pitää olla kuivaa, märän puun polttaminen on huonoa joka suhteessa.
Pätevät rakentajat Antti Rahkonen ja Toni Ristimäki saatiin Terttilästä. He muurasivat talon pönttömuurinkin, jonka pellit hankittiin Nummelasta. Tiiliä siinä on noin 1 200 kiloa.
Runko on lamellihirttä. Seinä on 6 tuumaa. Millimetreissä järeä 205 x 275.
LVI- ja sähkörakentajat olivat myös Somerolta, kuten myös perustusten kaivinkoneurakoitsija.
– Kaikessa korostuu ammattimiesten saatavuus. Sitä paremmin kaikki menee, mitä parempi ammattitaito miehillä on. Hirsitalon pystyttäjät sanoivat, että he näkevät monennäköisiä perustuksia, mutta nämä olivat kyllä ihan tip-top. Kun pohja on mittatarkka ja laadukas, on siitä helppo jatkaa.
Säävalmiin talorungon pystytys vesikattoon vei alle kolme viikkoa. Sen hoitivat Kontion palkkaamat miehet pakettina.
– Täällä oli virolainen, vanhempi kaveri, joka oli ihan huippumies! Teki pitkiä päiviä ja huolellista työtä. Itse siihen ei pysty vaikuttamaan, mutta ymmärtääkseni meillä kävi tuuri, kun taso pystyttäjien välillä tietysti vaihtelee.
Sisälle jätettiin kaunis hirsipinta näkyviin. Hirsivaha säilyttää luontaisen värin ja estää männyn kellastumisen. Väliseinät tapetoitiin, millä kotiin saatiin elävyyttä ja persoonallisuutta.
Katot ovat kuultomaalattua vaaleaa paneelia. Lattiat ovat joko vinyylilankkua, mikä kovana materiaalina kestää koirankynsien kulutuksen, tai laattaa.
Katemateriaali on pystysaumainen peltikate. Ulkomaalauksen Mikko Hovila aloitti viime syksynä. Siihen valikoitui hengittävä, italianpunainen Virtasen öljymaali.
Rakentaminen alkoi 2018 purkamalla tulevalta talon paikalta pari vanhaa piharakennusta. Perustustustyöt olivat heinä–syyskuussa. Talo pystytettiin marras–joulukuussa 2019, minkä Hovila toteaa olleen suunniteltua myöhemmin – aloituksen tulisi olla aikaisemmin keväällä.
Muutto uuteen oli marraskuussa 2020. Rakentaminen on iso pykäys.
Tiheäsyistä mäntyä
Kontion tehdas on Pudasjärvellä. Puu tulee lähialueilta ja iso yhteistyökumppani on Metsähallitus. Hirsi on hyvälaatuista ja tiheäsyistä.
– Se on hyvää Pohjoisen puuta. Kaikki tulee Oulunjärven pohjoispuolelta. Metsiä riittää ja varantoa on, vakuuttaa aluemyyntipäällikkö Jyrki Lepistö.
Kemiin rakennettavan sellutehtaan myötä on virinnyt pelko, että pitkälle jalostettu suomalainen puu keitetään halvaksi selluksi.
– Kemijärven sellutehtaan kanssa teimme hyvää yhteistyötä. Kumpikin sai sopivaa materiaalia.
– On meille hyvä, että pienen puun tarvitsijoita on muualla. Toisaalta vielä emme tiedä tulevista käyttöasteista. Puhuttu on, että Kemissä enempi käytettäisiin kuitupuuta. Metsäyhtiöt maksavat tukista paremmin kuin kuidusta.
Lepistö sanoo, että lamellihirteen ei välttämättä tarvita tyvitukkia. Puu hyödynnetään liimaamalla useampia osia yhteen.
– Hirsitaloja myydään koko ajan enemmän myös pääkaupunkiseudulle. Niin paljon on ollut sisäilmaongelmia, että ihmisiä on alkanut kiinnostaa terveellinen rakentaminen. Se viehättää. Ei tarvise miettiä, kasvaako seinän välirakenteissa jotakin hometta. Kun seinä on läpi asti puuta, ja se on viimeiset 300 vuotta toiminut täällä, niin kyllä se toimii edelleenkin.