Somerniemen Kirkonkulmalla asuva Ilo Pesonen pääsi Taitaja-kisan finaaliin. Hänelle mittelö tulee olemaan toinen, ja oikeasti se voisi olla jopa kolmas. Pari vuotta sitten hän saavutti finaalipaikan huonekalupuusepäksi opiskelevien joukosta. Silloin oli toisen somerolaisen, Matias Kuisman vuoro menestyä.
Viime vuonna Ilo Pesonen vetäisi Taitajan Suomen semifinaalien parhaimman pistemäärän. Riemu hyytyi siihen, kun koronakurjimuksen vuoksi loppukisaa ei käyty.
– Voin elvistellä vanhana, että ole saanut Suomen parhaat pisteet, hymyilee Pesonen.
Tänä vuonna finaali olisi tarkoitus järjestää Oulussa 18.–20. toukokuuta.
– Pääsen koulun piikkiin yöksi hotellihuoneeseen, vitsailee 19-vuotias opiskelija.
Hän ei ota paineita SM-kisasta, jossa toisistaan mittaa ottavat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret.
– Minä olen hetkessä eläjä. Vaikka kyllä opettajat varmaan alkavat minua kovin höykyttämään (treenaamaan), kun päästään taas takaisin kouluun, arvelee Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksiassa opiskeleva nuori mies.
Parhaillaan Ilo Pesonen on 10 viikon harjoittelujaksolla Nikarilla Fiskarsissa. Harjoittelu on puolivälissä. Viiden viikon päästä on lähiopetuksen aika Nummelassa.
– Minulla on unelma harjoittelupaikka. Olen saanut tehdä ja oppia kaikenlaista. Olen ymmärtänyt vihjailuista, että sinne saattaisi päästä koulun jälkeen töihin, kertoo hän yrityksestä, jolla on oma huonekalumallisto.
Pesonen valmistuu artesaaniksi ja huonekalupuusepäksi tänä keväänä.
– Yritän etsiä töitä kesäksi. Siitä puolen vuoden päästä menen armeijaan. Olen miettinyt oman firman perustamista. Sen aika on, kun ensin saan kerättyä alkupääomaa.
Koulutus Luksiassa on ollut mieleen. Pesonen kehuu opettajia ihan parhaiksi, jotka osaavat hommansa ja ovat rentoja. Myös opiskelijaporukan meininki on mainio.
– Meitä on sattunut yhteen hauska porukka. Olemme samanhenkisiä. Minä olen ainoa, joka on tullut suoraan peruskoulusta. Muut ovat aikuisopiskelijoita. Ensin ajattelin, että minne olen joutunut, mutta ihan ihmisiähän he ovat.
Ilo Pesonen on tiennyt pikku pojasta, että hänestä tulee puuseppä.
– Puun työstäminen on aina ollut mun juttuni. Se tuottaa mielihyvää. Mulle on annettu puukko käteen varmaan viisivuotiaana. Aika monta kertaa olen vetänyt sormeeni. Mutta katso: kaikki ovat vielä tallella!
Pesosta harmittaa, ettei hän pysty katselemaan huonekaluista vain kokonaisuutta.
– Minä ryömin pöydän alle katsomaan liitoksia ja miten huonekalu on tehty.
Tänä vuonna semifinaalityöt tehtiin kunkin kisaajan omassa oppilaitoksessa helmikuussa. Opettajat arvioivat ja pisteyttivät työt. Niissä tutkailtiin muun muassa piirustusten lukutaitoa, osaluettelon laatimista, rakenteiden hallintaa sekä käsityövälineiden ja sähkötyökoneiden hallintaa, puuntyöstökoneiden käyttöä, työturvallisuutta, puuntyöstömenetelmien hallintaa, tuotteen viimeistelyä ja kokoonpanoa.
Arvioitavana oli muun muassa objektiiviset mitattavat kohteet, liitokset ja rakenteet, viimeistely ja tuotteen toimivuus, materiaalien käyttö ja ajankäyttö.
Kuuden tunnin aikana piti tehdä männystä jakkara annettujen ohjeiden ja piirustusten mukaan.
– Ei se ollut mutkikasta.
Pesonen muistelee, että hänen edellisellä finaalikerrallaan tehtiin pöytä, jossa oli vetolaatikko.
– Ei ole väliä, mikä huonekalu loppuskabassa pitää tehdä. Otan kaiken vastaan.
– Pitää osata käyttää koneita ja hallita puuntyöstömenetelmiä sekä muistaa työturvallisuus, ja varmaan finaalissa pitää yksi osa tehdä CNC-koneella, arvioi hän tulevaa finaalia.
Ammattitaidon SM-kilpailuissa kisataan noin 45 eri ammattialassa yli 400 kilpailijan voimin.
Luksiasta finaaleihin pääsi Pesosen lisäksi kaksi opiskelijaa, toinen kauneudenhoitoalan ja toinen kuljetuslogistiikan.
