Kopilan vanha puusilta pitää purkaa – Historian havina päättyy

0
Lahottajasieni on syönyt paalut sisältäpäin. Päällepäin niissä ei näy mitään vikaa.

Maailma muuttuu. Manu Kärki kirjotti Somero-lehteen 14.1.2014: Kopilan vanha puusilta kunnostetaan. Jo nyt on toinen ääni kellossa, kun historiallinen silta pitääkin purkaa!

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen siltainsinööri Jari Nikki kertoo, että puusillan kantavissa tolpissa on havaittu lahottajasieni.

– Näytteitä otettiin Oinasjärvellä viime vuonna. Havaittiin,että paaluissa on merkittävää lahoa. Silta on nyt vaarallinen, ja on päätetty purkaa, Nikki harmittelee.

Sieni on tarkalleen sanoen istukkakääpä, joka menee juurikin painekyllästettyyn puuhun. Jari Nikki ei ensi-istumalta usko, että ilmastonmuutos olisi vaikuttanut lahottajasienen nykyiseen leviämiseen Etelä-Suomessa.

– Painekyllästetty puu ei enää ole samaa kuin ennen. Siitä on vähennetty myrkkyjä niin, että se lahoaa.

– Sieni syö puuta sisältäpäin. Puu näyttää päällepäin vahvalta, mutta sieni nakertaa puuta piilossa. Vain porausnäytteiden avulla voidaan todeta puun kunto.

Eräässä Ely-keskuksen sillassa auton rengas meni läpi kannesta, jonka piti olla aivan vahva. Nikki huomauttaa, että lyhyen ajan sisällä maakunnasta on jouduttu uusimaan kannet neljään siltaan.

– Eräänkin sillan kansi oli alle 10 vuotta vanha, mutta niin vaan oli uusi rakennettava.

Siltojen kunto Varsinais-Suomessa on valmiiksi huono. Puusiltoja on 49 kappaletta. Pahimpia on uusittu viimeksi Kokemäellä, Laitilassa ja Nakkilassa.

– Niitä joudutaan uusimaan nyt aika paljon. Tilannetta joudutaan tarkkailemaan. Tämä on harmi, sillä vähäliikenteisille teille puusilta on ollut nopea ja edullinen rakentaa.

Jari Nikkilä ei uskalla ennustaa, kuinka käy Somerolla esimerkiksi Ihamäentiellä, jossa sillan puuosat uusittiin pari vuotta sitten.

Purku-urakka alkaa pääsiäisen jälkeen

Kopilan sillan paikalla on vuosisatojen mittainen historia Someron ja Helsingin välillä.

– Tarkkaa tietoa asiasta ei ole, mutta ilmeisesti jo ainakin Kaarle Herttuan aikaan 1500-luvulla silta oli olemassa näillä kohdin Oinasjärvestä laskevan Pitkiönjoen yllä, kotiseutuneuvos Manu Kärki arvioi.

Kärki on selvittänyt, että Kopilan silta on uusittu ainakin vuosina 1945, seuraavan kerran 1963, ja viimeisen kerran 2014 – silloin käytettäväksi pelkästään kävelysiltana.

Uusi silta kulkee korkealla. Vanha silta häämöttää kuvassa risujen takana hyvin lähellä joen pintaa.

Somerniemeläiset eivät halunneet, että silta oltaisiin 2014 purettu. Säilyttäminen oli toiveissa. Niinpä Kopilan silta ehostettiin uudella kannella ja kaiteilla. Sillan pielestä paikalliset ovat päässeet myös alas rantaan, jossa säilytetään veneitä, ja pääsee myös katiskoille.

Kopilan sillasta on aina puhuttu. Tie kiemurteli joen yli nykyistä sijaintiaan huomattavasti alempaa.

Somerolta ajettiin, Somerniemen kautta ja Helsingintietä pitkin, kohti Helsinkiä muinaista vaatimatonta väylää. Vielä 1980-luvun alkuvuosiin asti se oli kesällä pölyinen, ja keväällä sekä syksyllä kurainen, savipintainen hiekkatie.

Kun uusi asvalttitie vihdoin saatiin, sitä sai hurjastella ensi alkuun 100 kilometrin tuntivauhtia. Tieoikaisuja oli tehty niin, että tämän katsottiin olevan turvallista.

Vuoden 2014 korjauksen yhteydessä siltaa ei tähdätty museosillaksi. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen siltainsinööri Jari Nikki oli jo tuolloin vaikuttamassa korjauksiin, eikä ole oikein itsekään ollut uskoa, että silta jo nyt pitää purkaa.

– Tämä Jari Nikki otti yhteyttä Somerniemi-Seuraankin siltä varalta, jos sillalle löytyisi vaikka paikallisesti innokkaita säilyttäjiä. Sen jälkeen hän soitteli minulle ja myös Mäkisen Hilkalle. Kovin hän tuntui olevan murheissaan siitä, että silta joudutaan purkamaan, Manu Kärki kertoilee.

Nämä vanhat betonitolpat tarjosivat tukevan kiinnityksen kaiteille vielä 1980-luvulla.

Kärki uskoo, että silta uuden kantensa ansiosta voisi vielä useita vuosia kestää kävelijöiden jalkojen alla.

– Oinasjärven ympäri kulkee suosittu kävelyreitti. Matkaa tulee noin 10 kilometriä. Jos Morontielle kävelee vanhan meijerin kautta, niin matkan voi tehdä hieman lyhyempänä. Oinasjärven pituus on 2,5 kilometriä.