Teknologia monimutkaistuu ja on usein monien pienten osien summa. Kun pandemia iski maailmaan, moni havahtui vasta kunnolla globaalien tuotantoketjujen ongelmiin. Helsingin Sanomat kirjoitti (19.3) ”suomalaisesta” paljusta, joka valmistetaan Salossa. Suomalaiseksi paljuksi se oli nähnyt yllättävänkin paljon maailmaa – osat tulivat muun muassa Kiinasta, USA:sta, Meksikosta ja Itävallasta.
Ennen viime kevättä harva yritys oli päätynyt kriittisesti tarkastelemaan tuotantoketjujensa ongelmansietokykyä ja joutui toteamaan kuinka riippuvaisia ovatkaan esimerkiksi Kiinasta.
Kuluttajalle saattoi olla vaikea selittää, miksi kotimaiseksi mainostettua ei ole saatavilla, koska maailmalta ei saadakaan tarvittavia osia. Moni pk-yritys nojaa vahvasti maahantuontiin ostaessaan tavaraa suomalaisilta tukkureilta ilman läpinäkyvyyttä osien ja raaka-aineiden alkuperästä.
Maailmassa on tällä hetkellä pulaa mikropiireistä, joita lähes jokainen sähköllä toimiva laite vaatii. Autonvalmistajien toimitukset viivästyvät, koska niillä on pulaa puolijohteista, joka heijastuu mikropiirien kysynnän voimakkaaseen kasvuun kuluttajien alettua ostaa yhä enemmän elektroniikkaa. Jäikö Playstation vitonen saamatta jouluna? Jäljet johtavat samaan globaaliin ongelmaan.
Miksi emme sitten tuottaisi oikeasti kaikkea meillä Suomessa alusta asti? Osaamisesta se tuskin jäisi kiinni, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan olemme liian pieni markkina eikä valmistus olisi kannattavaa. Ei myöskään olisi kannattavaa keksiä pyörää uudestaan, pelkästään kehityskustannukset saattaisivat nousta kannattamattomiin lukemiin. Globaalit vakiintuneet toimijat pystyvät tarjoamaan tuotantoaan halvemmalla ja jopa toimitusvarmemmin.
Kotimaisuuden paremmuus saattaa toisinaan olla vain katsojan silmässä. Mielikuva kotimaisuudesta on usein puhtaampi ja parempi kuin ulkomainen. Toisaalta, ranskalainen äiti varoittelisi yhtä lailla lapsiaan ulkomaalaisesta ruuasta, joissa lukee “made in Finland”.
Omasta mielestä parhaimpia tuotemerkintöjä ruokatuotteissa ovat selkeät ”valmistettu EU:ssa ja EU:n ulkopuolella” -merkinnät. Eipä ainakaan poissulje mahdollisia vaihtoehtoja.
Kuluttamisen maarajoja ovat rikkoneet erityisesti verkkokaupat. Kun omalta kotisohvalta pääsee selaamaan eri mantereiden tuotteita samaan aikaan, tulee harvemmin ajatelleeksi kotimaisuutta. Kotimainen verkkokauppa on kuitenkin usealla tavalla parempi vaihtoehto, esimeriksi turvallisuudessa ja ongelmatilanteissa. On pitkälti eri asia yrittää tavoitella tuntematonta ulkomaista myyjää kuin kotimaisen verkkokaupan asiakaspalvelua omalla äidinkielellään.
Vaikka kotimainen ei olisi kaikkine osineen kotimaista, kannustan investoimaan hankinnoissa kotimaiseen. Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kulutus työllistää suomalaisia, ja ylläpitää jatkossakin yritysten työllistämismahdollisuuksia tuottaen verotuloja.
Vaikka maailmalla komponenttien tuotanto olisi kannattavampaa, meiltä löytyy se ainutlaatuinen osaaminen, joka näitä palasia yhdistelemällä tuottaa lisäarvoa meille ja yhteiskunnalle.
Timo Luukkola
yrittäjä