Somerolla on noin 25 000 hehtaaria peltoa. Peltopitäjänä tunnetun kunnan metsäala on kuitenkin suurempi; 32 000 hehtaaria.
Vuosi 2020 oli Suomessa ja maailmalla ennätyslämmin. Näimme useita erilaisia säiden ääri-ilmiöitä, kuten metsäpaloja, tulvia, myrskyjä ja runsaita lumisteita. Jos tutkimme tarkemmin, millainen vuosi oli erityisesti metsänomistajalle, ei se kuitenkaan näyttäytynyt niin pahana kuin uutisoinnin perusteella voisi ajatella.
LähiTapiola Etelän toimitusjohtaja Ari Lagerström muistuttaa, että metsävahingot ilmastonmuutoksen myötä kuitenkin lisääntyvät koko ajan.
Yhtiön toimialueella maksettiin metsien lumituhokorvauksia viime vuonna 2 kappaletta, myrskyvahinkoja 100, hyönteistuhoja 5, metsäpaloja 4, eläintuhoista ja jyrsijöistä 5 sekä sienitaudeista 4 vahinkoa.
– Kun ilmasto lämpiää, niin olosuhteet muuttuvat. Esimerkiksi myrskyt aiheuttavat tuhoja, jos maa ei ole normaalisti jäässä. Jos tulee talvi-, syys- tai kevätmyrskyjä, niin puut kaatuvat juuristaan.
Kuusen lautasjuurella kaatumisriski on iso. Männyn paalujuuri pelastaa mäntymetsiä kaatumiselta, mutta vaarana on, että männyn runko pirstaloituu myrskytuulissa.
– Siinä vaiheessa on tuttua, että metsäyhtiöt tiputtelevat hintoja. Tappiot metsänomistajille ovat sen jälkeen aika isoja, Ari Lagerström LähiTapiola Etelästä huomauttaa myrskyihin liittyen.
Yksityismetsät ovat perinteisesti heikosti vakuutettuja.
– Meillä Suomessa autot vakuutetaan 99-prosenttisesti. Monesti metsäomaisuuden määrä saattaa olla autoa suurempi, ja siitä huolimatta metsistä on vakuutettu noin puolet.
Sekin tulee vastaan, että metsätuhojen korjaaminen on kallista. Tuhot vievät markkinoita muulta puukaupalta. Leimikkojen vuorossa olevia hakkuita jää toteuttamatta.
– Jos on paljon myrskyvahinkoja, niin normaalit metsänhoitotyöt kärsii. Metsiin jää myös yksittäisiä tuulikaatoja, joiden kerääminen on järjettömän hintaista.
– Jos mulla omasta metsästä naapuri kysyy, että saako hän käydä hakemassa sieltä tuulikaatoja, niin olen aina sanonut ,että saa. On mun etu, että ne lähtee pois. Ja hänen hyötynsä, että saa sieltä ne saunapuut. Yksittäisen puun hakeminen, jos itsellä ei ole kalustoa, on kallista, Lagerström pohtii.
Leudot kelit tuottavat metsänomistajille ihan uusia asioita. Tuhohyönteisiä on yhä enemmän. On kirjanpainajaa, jäärää, kuoriaista, pistiäistä, mäntyankeroista, havu- ja lehtinunnaa.
Hyvissä sääoloissa tuholaiset ehtivät kasvattaa toisenkin hyönteissukupolven. Ja rajojen takaa uhkaa tulla lisää.
– Kirjanpainaja elää enemmän kuusikoissa. Varsinkin huonokuntoiset kuuset eli lahot ja kaatuneet kuuset, tuulenkaadot, ovat riski. Ne tulisi saada pois metsästä mahdollisimman nopeasti.
Ennen oli tapana, ettei samassa metsikössä saanut olla koivua ja mäntyä.
– Nyt metsänhoidollisesti on noussut esille vahvasti, että sekametsät olisivatkin metsänhoidollisesti hyviä. Ne ovat nyt suositeltava vaihtoehto.
– Samoin hoitotyöt olisi syytä saattaa kuntoon. Suomessa on 2 miljoonaa hehtaaria hoitamattomia metsiä. Niissä kaikki myrsky- ja tautiriskit ovat suuria. Eikä metsä tuota, ellei sitä hoideta.
Ari Lagerström toteaa tämän vuoksi puolustelleensa yhteismetsiä.
– Yhteismetsä on monelle ihan hyvä vaihtoehto. Metsä tulee hoidettua, sitä kasvatetaan, jonka kautta varallisuus paranee. Tietysti pitää katsoa, mikä on yhteismetsäosuuden hinta. Mutta se on jokaisen oma juttu, sillä yhteismetsillä on tiettyjä verohyötyjä verrattuna rahastoihin. Rahastoilla on ollut paine ostaa metsää, mikä on sekoittanut markkinaa.
Jatkossa nousu pysähtyy, sillä rahastot eivät pysty saamaan metsästä sen parempaa tuottoa kuin muutkaan.
– Jos hoitamaton metsä tuottaa 2–3 prosenttia, niin hyvin hoidettu metsä, jossa myyntityötä on tehty aktiivisesti, tuottaa jo 5–6 prosenttia.
Hoidetulle metsälle on hyvä tuotto.
Korjuun kannalta pakkaset olivat eduksi. Silti soistuneilla alueilla lumikerros hauduttaa niin, ettei metsäpohja jäädy sotkematta.
– Soistuneen alueen ensiharvennuksesta saa monesti taskurahaa, mutta hakkuu on silti sijoitus tulevaisuuteen.
Viime vuosien pahimmat myrskytuhot osuivat vuosiin 2010 ja 2011. Vuonna 2012 maksettiin kaikkien vakuutusyhtiöiden metsävakuutuskorvauksia ennätysmäärä; yli 50 miljoonaa euroa.
Kesän koittaessa metsäpaloriski kasvaa, jos lämpötila kohoaa helteiseksi. Vuoden 2020 paha metsäpalo roihusi Muhoksella, jossa metsää paloi noin 250 hehtaarin alueella.
Metsät
- noin 10 prosenttia suomalaisista omistaa metsä
- yli 2 ha:n metsänomistajia on 632 00
- 60 % suomalaisista metsistä on yksityisomistuksess
- metsäomaisuuden arvo 45 miljardia euro
- noin 10 % metsänomistajista ei tiedä, mitä metsällään tekisi eli noin 4–5 mrd. omaisuusluokka on vajaakäytöll
- sään ääriolosuhteet aiheuttavat yhä enemmän muutosta omistamisen riskeissä