– Kun ottaa eläimen itselleen, niin se on myös hoidettava. Pitää kerätä jätöksetkin, toteaa Katarina Kruus.
Hän sanoo liian usein näkevänsä koiran ulkoiluttajia, jotka katsovat samaan aikaan kännykkäänsä, kun hihnan toisessa päässä eläin tekee pökäleet, jotka jäävät niille paikoilleen. Aivan kuin ei olisi huomattu, mitä koira teki.
Kruus antaa noottia roskaajille.
– Luonto kyllä hävittää aikanaan ulosteet, mutta ei lasinsiruja, muovinkappaleita eikä tölkkejä. Sirpaleisiin voivat eläimet ja ihmiset astua. Niitä voi päätyä eläimen elimistöön.
Jaana Lindmanista keskustelu aiheesta on loputon ja jokakeväinen.
– Sosiaalisessa mediassa asiat kärjistyvät. Ajaudutaan ihmeellisille urille, syyllistetään ja saatetaan antaa tappouhkauksiakin.
– Kirjailija tiivisti hienosti: Avaruusoliot halusivat tutustua maan johtajiin. He jättivät kakkojen kerääjät rauhaan ja kysyivät tietoja koirilta.
Petri Laurila kerää tieltä ja poluilta koirankakat pussiin, jonka vie roskiin. Jos koira on tehnyt tarpeensa ojan pohjalle tai metsikköön, niin hän on jättänyt ne sinne maatumaan.
– Koiran ulosteet ovat ikäviä teillä ja lasten leikkipaikoilla.
Tiina Vartiaisesta kakkakeskustelu ei ole elämän vakavimmasta eikä tärkeimmästä päästä.
– Pahempaa tehdään. Tärkeämpiäkin keskustelunaiheita olisi puhuttavana eikä asioita hoidettavana kuntoon.