Lystikäs toiminimi, Tupunrapinat, saa uteliaaksi. Mitähän kyseinen toiminta käsittää?
”Rapistelija-Tupu” osoittautuu naiseksi nimeltä Tuire Laakkio. Hän aloittaa huhtikuussa Somerolla kokopäivätoimisena hermoratahierojana.
Kiikalasta kotoisin oleva Tuire Laakkio on tehnyt uransa kunnallisella puolella.
– Siellä tehtailin viisi lasta. 1982 sain oppisopimuspaikan Kiikalan kunnallisvirastosta ja kuntaliitoksen jälkeen olin Salon kaupungilla. Kiikalassa ollessani opiskelin merkonomiksi, innostuin juridiikasta ja jatkoin oikeustradenomiksi.
Laakkio eteni sovitteluohjaajaksi Varsinais-Suomen sovittelutoimistoon Turussa. Matkan vuoksi seuraava työpaikka oli Forssassa.
– Olen aina tykännyt hieroa lapsia ja tuli mieleen, että olisi kiva osata se. Kuulin Helsingin Hermoratahierojaopistosta ja aloitin 2013.
Nälkä kasvoi syödessä. Peruskurssia seurasivat jatko-, sekä 2017 mestarikurssi. Hän alkoi töiden ohessa harjoittaa uutta osaamistaan, ensin sivullisille ja kavereille.
– Sitten tuli perhetilanteita ja tarvitsin aikaa omiin tarpeisiin. Olen stressaaja ja äidillä todettiin Alzheimer. Hän muutti tänne Somerolle ja minä sain paikan Someron kaupungin sivistystoimistossa. Minä olen asunut täällä vuodesta 2005.
Yrityksen perustaminen koitti 2019.
– Tein hermoratahierontaa töiden ohessa sivutoimisena. Lopulta piti tehdä valinta; en jaksanut molempia. Tykkäsin tästä. Ajattelin että jos en nyt tätä tee, niin olisin myöhemmin katkera, ellen edes kokeilisi. Olin pyörittänyt papereita, oli aika tehdä jotain ihan muuta.
Hermoratahieronta on kiinalaista alkuperää oleva fyysinen hoito, jossa kehoa autetaan ylläpitämään elintoimintojen luontaista tasapainoa.
Eksoottisia hoitomuotoja on suuri määrä. Mihin siis perustuu hermoratahieronta, mikä on siinä se juttu?
– Se on ääreishermoston tehokuntoutusta. Siinä edetään autonomisen hermoston kautta. Mennään hermoratoja ja -linjoja sekä energialinjoja, joita on käsitellään myös akupunktiossa, Tuire Laakkio aloittaa.
– Hoito edesauttaa verenkiertoa ja lisää lymfakiertoa. Verenkierto puhdistaa kehoamme. Esimerkiksi reumassa niveliin jää kuona-aineita. Akupisteitä painelemalla ja pyörittelemällä ylletään sisäelimiin. Toinen tärkeä asia hoitoa on ravitsemus. Sen kanssa kannattaa tehdä kokeiluja.
Jos ääreishermoston toiminta heikkenee, heikkenee myös keskushermoston toiminta. Hermotuksen heikentyessä ruuansulatuselimet eivät pysty käyttämään ravinteita täysimääräisesti kehon hyödyksi, hormonitoiminta järkkyy, eikä kehon puhdistus toimi kunnolla.
Hoito tehdään päälaelta varpaankärkiin asti – keskushermostosta ääreishermostoon, sormia ja varpaita myöten. Hoito ei saa sattua, muutoin autonominen hermosto alkaa vastustamaan hoitoa. Toisaalta lievät kivuntunteet ovat viesti hoitajalle, mitä kunkin asiakkaan kanssa pitää tehdä.
– On myös huomioita ihmisen vastakkaisuus – oikea käsi ja vasen jalka – sekä toisinpäin. Hoitojärjestyksessä huomioidaan vastakappaleet. Esimerkiksi posken puremalihakseen vaikuttaa alempi lapalihas.
– Haluan opiskella anatomiaa lisää. Siksi aloitan hierojakoulutuksen. Siitä on hyötyä myös akupisteiden löytämisessä. Kyky voi olla myös synnynnäinen, ainahan on ollut parantajia. Myös hierojissa on eroja, toinen tykkää toisen käsialasta ja toinen kolmannen.
Vaivat harvemmin tulevat yhtäkkiä, vaan pidemmän ajan kuluessa. Siksi hoitokin vaatii aikaa. Se auttaa kehoa itseään tulemaan vastustuskykyisemmäksi ja toimimaan paremmin.
– Osa asiakkaista on käynyt monta vuotta. Osalle kolme viikkoa on hyvä väli. Toiset käyvät muutaman kuukauden välein, osa silloin tällöin. Asiakkaissa on reumapotilaita, jotka hoidon ansiosta ovat tarvinneet vähemmän kipulääkkeitä.
– Kaikille se ei kuitenkaan auta samalla tavalla. Käytössäni on 150 vaivakarttaa. Alussa on perushoito, josta näen, miten kroppa lähtee ottamaan hoitoa vastaan, eikä tulisi rankkoja hoito-oireita. Puhutaan kehon piilovaivoista, paranemiskriiseistä, joita alkuun saattaa tulla. Kuona-aineiden poistumisen myötä saattaa tulla särkyjä, ihottumaa, painajaisia.
Kehon puhdistautumiseen ja aineenvaihdunnan parantamiseen auttavat myös ihon kuivaharjaus, saunominen, avantouinti, rentoutus, nukkuminen ja syvähengitys pallean avulla. Ihmisen on hyvä myös hikoilla.
Hoidettava voi omalta osaltaan auttaa.
– Hoidon jälkeen tulee huolehtia juomisesta. Se poistaa kuonaa ja lievittää päänsärkyjen, mutta myös nivel- ja lihassärkyjen tulemista. Ravinnon tulisi olla laadukasta. Mutta asiakas saa olla ihan oma itsensä ja hakea apua ravitsemukseen toisaalta. En ole itsekään malliesimerkki siinä, parannettavaa on, Laakkio nauraa.
Hoidon jälkeen ei myöskään ole hyvä ottaa kovia löylyjä. Vain hiki pintaan, jolla saadaan pois kuonia. Hoidon hyöty on myös huonompi, jos samana päivänä, ennen tai jälkeen, on jokin raskas liikunta tai työ.
Happihyppely on happea sekä lihaksille että aivoille.
– Hoitopäivän voi mielellään olla vähän kevyemmin. Kevyt ulkoilu, liikkuminen ja hengittäminen ovat avuksi. Meidän solut tarvitsevat happea. Myös musiikki on mielelle hyväksi.
– Toiset sanovat, että tämä on ihan huu-haata. Osa on tänne tullessaan vähän skeptisiä. Eräälle asiakkaalle, jo hyvin iäkkäälle, oli tehty paljon leikkauksia. Lopulta oli sanottu, ettei operoinneista enää olisi apua, eli ei muuta kuin lääkettä lisää.
– Hän sanoi, että hän kaiken vielä kokeilee, tämänkin. Tuloksena oli, että hän sai vähennettyä kipulääkkeitä tosi paljon. Myös virheasentoon kääntynyt jalka oikeni osittain, vaikkei se edes ollut meidän tavoite. Se oli, tällainen ”sivutuote”, Laakkio kertoo asiakkaansa antamalla luvalla.
Laakkio ei koe hoitojaan ”vaihtoehtoisiksi”.
– Lääketieteellä on ihan oma asemansa. Me voimme tukea paranemista ja hyvinvointia siinä rinnalla. Ettei koettaisi niin, että me ollaan jotakin ”huuhaa-humppaa”. Jos joku saa hoidosta avun, niin onhan se ihan hyvä. Tarvitaan ilmeisesti molempia.
Lääkkeiden lisäksi nykyihmistä rasittavat ilmansaasteet ja valmisruokien lisäaineet. Vaatteiden, pesuaineiden ja ehostustuotteiden sisältämät kemikaalit ovat jokapäiväistä elämää.
– Ne rasittavat meidän kropan toimintoja hirveästi. Jos jollain voidaan vähentää lääkkeiden määrää, niin…., Laakkio jää pohtimaan, ja jatkaa, ettei koskaan puutu asiakkaidensa lääkityksiin.
– Mä en lupaa parantaa mitään, mutta yritän auttaa siinä, että hoidettavan keho pystyy voimaan paremmin, ehkä toimimaan jotakin haitallista vastaan. Silloin ei välttämättä tule kaikkia kremppoja.
———————————
Omaa tuntemusta
Hoito voi antaa apua yksittäiseen vaivaan, kuten kramppaamiseen. Silloin otetaan avuksi hoitokartta. Joillekin voi auttaa pelkästään koko kropan käsittely.
– Se tasapainottaa hermoliikennettä. Ärsykkeitä, mitä kehossa kulkee. Jalkojen vaivat voivat johtua vaikka käsistä. Olemme kokonaisuus, Tuire Laakkio selvittää.
– Taustalla voi olla ravitsemus, esimerkiksi magnesiumin puute. Vaikka käyttäisit magnesiumia ja söisit hirmuisen terveellisesti, kroppa ei välttämättä pysty niitä käyttämään. Kaikki ei välttämättä imeydy maksasta tai suolistosta.
Juuri tästä sain heti ensimmäisessä perushoidossa häneltä apua. Oikean pohjelihaksen vuosia jatkuneet krampit vähenivät.
Viime keväänä minulle puhkesi siitepölyallergia. Otin antihistamiinia. Kun silmät kuivuivat kivuliaiksi, valitin siitä silmälääkärille. Tämä totesi vaivan aiheutuneen antihistamiinin limakalvoja kuivattavasta vaikutuksesta.
Veitsi auttaisi, mutta siihen leikkiin ei mielellään ryhdy. Mutta hoidossa kyynelkanavat aukenivat. Ilman itkuja.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Sauli Kaipainen