Viime viikkojen kuuma puheenaihe on ollut, niin tämän lehden yleisönosastolla kuin sosiaalisessa mediassakin, AlfaTV:llä alkuvuoden aikana esitetty Somero-sarja, jonka viimeinen jakso näki päivänvalon viime viikolla.
Sarjan sisällön ja tuotannon laadun suhteen löytyy varmasti mielipiteitä laidasta laitaan – ja hyvä niin. Näiden lisäksi sarjan tuoma näkyvyys Somerolle on puhuttanut paljon, ja käsikirjoitukseen tai tekniseen toteutustapaan verrattuna kyseessä on paljon moniulotteisempi ja sitä kautta kiinnostavampi aihe.
Hyvinä esimerkkeinä julkisuuden pitkäjänteisestä hyödyntämisestä ovat Tuurin kyläkauppias Vesa Keskinen ja Äkäslompolossa Jounin Kauppaa pitävä Sampo Kaulanen. Kummankaan kauppapaikkoja ei voi kasvukeskuksiksi kutsua, mutta merkittävä siivu suomalaisista kuitenkin tietää niiden olemassaolosta – etenkin Tuurin tapauksessa pitkälti kauppias Keskisen ansiosta. Voikin varmasti todeta, että kauppiaiden lisäksi myös heidän edustamansa paikkakunnat ovat päässeet osalliseksi julkisuuden mukanaan tuomista hyödyistä.
Kuntien ja kaupunkien markkinoinnin pitäisi lähteä tietoisuuden lisäämisestä. Kukaan ei muuta sellaiselle paikkakunnalle, jonka olemassaolosta ei tiedä. Uskallan myös väittää, että harva vierailee paikkakunnalla, jonka sijainti kartalla ei ole edes jollain tasolla tiedossa. Somerosta puhuessa joutuu usein mainitsemaan Helsingin, Turun ja Tampereen rajaaman kolmion, toisaalta moni tietää paikan esimerkiksi mökkeilyn tai tanssilavojen kautta – ja jatkossa ehkä televisiota katsottuaan.
Julkisuuden haasteena on, että se harvoin on yksinomaan positiivista. Historia osoittaa, että julkisuuteen pääsemistäkin hankalampaa, on kääntää julkisuus eduksi ja saavuttaa sen avulla haluamiaan päämääriä. Nyt kun peli on Somero-sarjan osalta avattu ja julkisuutta saatu, on ratkaisevaa se, mitä Somero ja somerolaiset tekevät tällä julkisuudella.
Vaikka viime viikot saattavatkin jättää jälkeensä epäilyksen siitä, onko saadun näkyvyyden vaikutus kokonaisuutena positiivinen, kannattaa muistaa irlantilaisen kirjailija-runoilija Oscar Wilden sanat yli sadan vuoden takaa: ”vain yksi asia on maailmassa pahempi kuin se, että on puheenaihe; se, että ei ole puheenaihe”.
Kalle Elo
yrittäjä