Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Jaatilassa tehtiin selkeä jälkihavainto sudesta. Eläin oli liikuskellut aivan Finoxin hallin vieressä ja Jaatimetin nurkilla.
Sudet ovat siis saapuneet Someron ydinkeskustan tuntumaan. Metsästäjien toteamus asiasta on, että pedot ovat saaneet liikaa tottua ihmisiin. Susi ei enää kavahda ihmistä, kuten sen pitäisi.
Metsästäjä Ari Honkala kuvasi jalanjäljen ja lähetti sen suurpetoyhdyshenkilölle. Heitä on Somerolla kolme: Jorma Launiainen, Jarkko Nyström ja Antti Viilola.
Antti Viilola varmisti löydön: selkeä hukan jälki. Ja kirjasi jälkihavainnon Tassu-järjestelmään.
Tassu on suurpetohavaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu sovellus. Yhdyshenkilöiden ilmoittamat havainnot ovat perusta vuosittain tehtäville valtakunnallisille arvioille suurpetojen määristä.
– Niitä (susia) on juossut täällä aika paljon, toteaa suurpetoyhdyshenkilö Jorma Launiainen havainnosta.
Susien kiima-aika alkaa olla lopuillaan. Viimevuotiset urokset on kuitenkin jo ajettu laumasta pois, ja ovat liikkeellä.
– Niistä voi tulla uusia laumoja. Vuosi toisensa jälkeen susikannat Somerollakin ovat kasvaneet, kuuluu Launiaisen toteamus.
Saarentaassa, keskustan lähituntumassa, kulkee tunnettu susireitti. Pedot tulevat Kertunsalon suunnasta, ja koukkaavat kirkon eteläpuolelta kohti Kiikalan metsiä.
– Ne ovat ottaneet sellaisetkin reitit omakseen, joiden varrella ihmisasumuksia on jopa lähellä. Sudet ovat niin tottuneita ihmisiin, etteivät ne välitä. Kannanhoidollinen metsästys olisi tässä tilanteessa tärkeää. Niillä vaikutettaisiin koiravahinkojenkin määriin.
Peurojen määrä kasvussa edelleen
Runsas peurakanta on omalta osaltaan kasvattanut susikantaa. Peuroista riittäärunsaasti elävää ravintoa.
Peurojen määrä vain ei ota vähetäkseen Someron viime kauden ennätyksellisestä kaatomäärästä huolimatta.
Metsästäjät olivat ahkeria. Somerolla kaadettiin peräti 1 310 peuraa. Siitä huolimatta Luonnonvarakeskus arvioi peurakannan lisääntyneen lähes 20 prosentin vauhdilla koko Varsinais-Suomen alueella.
Someron Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jari Kuisma toteaa prosenttimäärän olevan arvio, mutta siihen pitää luottaa.
– Ei peurojen määrä ainakaan radikaalisti ole Somerolla vähentynyt. Nyt niitä näkee, kun eläimet tulevat metsistä ulos. Yli 20 peuran laumoja on runsaasti Laitiaisten ja Häntälän välillä, eli koko pelto-Somerolla.
Kuisma kertoo esimerkin Pöytyästä, jossa susia on ollut runsaasti. Siellä sudella on ydinalue, jolla se elää. Säännöllisesti se kiertää ruoanhakumatkoillaan ”päivänkakkaran terälehtimuodostelmaa”. Tekee eväsretkiä, ja palaa kotiin. Siksi susia tavataan laajemmin kuin on niiden varsinainen elinpiiri.
On ollut tapauksia, joissa susi on jolkotellut 100 kilometrin päivämatkoja siirtyessään uusille alueille.
– Yksittäisen susihavainnon perusteella ei voi yksiselitteisesti tietää, mitä se todellisuudessa kertoo.
Jälkihavainnosta ei voida siis päätellä, onko susi alueella majaileva ”kantapeikko”, vai kulmakunnan ”vieraileva tähti”.
– Peurakanta ei leikkaantunut Somerolla, vaikka niin olisi voinut odottaa. Toivottavasti metsästäjät jaksavat jatkaa työtään ensi syksynäkin, suurpetoyhdyshenkilö Jarkko Nyström muistuttaa.
– Koville peurakannan kasvu ottaa metsästyksen johtajillekin. Se on pitkä aika, kun metsästys on kerrallaan käynnissä. Johdolla on koko ajan vastuu tietää, missä metsästäjät liikkuvat.
Tassu-suurpetohavaintojärjestelmä antaa laajat tiedot susien liikkumisesta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkinen Oulusta toteaa Someron olevan kahden alueen välimaastoa.
– Loimaan, Ypäjän, Marttilan suunnilla susihavaintoja on runsaammin, kun taas etelässä havaintoja on vähemmän, Heikkinen vertaa.
Tassu-järjestelmästä voi poimia tiedot pieneltäkin alueeelta.
– Tämän vuoden aikana reilun 10 kilometrin säteellä Someron taajamasta on susista tehty tammikuussa 2 havaintoa, helmikuussa 1 ja loput 7 ovat maaliskuussa. Nuoret sudet kasvattavat lukemia. Ne lähtevät käpistelemään maailmalle ja etsivät paikkaansa.
Heikkinen muistuttaa, että peltojen määrä on Somerolla suuri, jolloin havaintoja on helpompi tehdä.
– Toisinaan käy niin, että tulee yleisöilmoitus esimerkiksi kolmesta sudesta metsänreunassa. On ajettu vauhdilla autolla, eikä havainto ole kovin tarkka. Kun sitten mennään katsomaan, maasta löytyy vain kauriin jälkiä. Havaintoja on tarpeen varmistaa.
