Korona ei ole juuri tuntunut suotuisassa onnettomuuskehityksessä
Toisin kuin voisi luulla, koronalle ja ihmisten yleisen liikkumisen vähentymiselle ei voida nakittaa suurtakaan ansiota tieliikenteen suotuisasta onnettomuuskehityksestä.
– Henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet. Mutta vakavimmat, kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät yhtään. Ei voida ainakaan päätellä, että koronalla olisi ollut mitään vaikutuksia lukujen kehitykselle, Ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang toteaa.
Syytä on pyritty selvittämään. Suomessa ihmetellään, kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa liikennekuolemissa saatiin ennätyspienet luvut.
– Ruotsissa oli viime vuonna 190 liikennekuolemaa ja Norjassa 95. Mutta Suomessa 220. Kuitenkin Ruotsissa on suunnilleen kaksi kertaa niin paljon asukkaita kuin Suomessa. Norjan asukasluku on suunnilleen yhtä iso kuin Suomen. Miksi sitten meillä ei ole toteutunut sama, hyvä tulos, Jaakko Klang vertaa.
Sattumalla on merkitystä. Klang muistuttaa, että Somerollakin on ollut hyviä vuosia, vaikka 2019 aiheutti luvuillaan huolta.
– Vuosi 2018 oli Somerolla erittäin hyvä. Mutta jos katsotaan henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia, niin valtakunnallinen trendi on selvästi alaspäin.
– Someron luvut ovat toisaalta pieniä. Mitä pienempiin liikennemääriin mennään, sitä isompaa on tilastollinen hajontakin.
Eli arpaonni ei vaikuta, vaan ”arpaonnettomuus”.
Puolet Someron onnettomuuksista tapahtui taajamassa. Jäljellä olevasta osuudesta 75 prosenttia oli valta- ja kantateitä ja 25 prosenttia näitä alempiluokkaisia teitä.
– Liikennekuolemissa tilanne on eri kuin kaikissa onnettomuuksissa. Niistä 75 prosenttia tapahtuu valta- ja kantateillä. Tämä vaikuttaa päätieverkolla, jossa ajonopeudet ovat korkeampia, kuten on laita kohtaamisonnettomuuksissa. Yksittäisonnettomuuksista vakavimmat tapahtuvat korkeissa nopeuksissa.
– Vastaavasti jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden onnettomuudet tapahtuvat pääsääntöisesti taajamissa.
Oma ansionsa Someron liikenneonnettomuuksien vähenemiseen on liikennevalvontakameroilla. Tolpat olivat pystyssä jo viime keväästä ja pienensivät nopeuksia. Klang myöntää, että kameran välähdyksen pelko on saattanut vaikuttaa lukuihin.
– On vaikea tarkkaan sanoa, mikä niiden vaikutus on, ellei yksilöityjä seurantatutkimuksia ole tehty. Mutta uskomme vahvasti, että kameroilla on positiivinen vaikutus onnettomuuksien vähentäjänä. Ne hillitsevät nopeuksia. Kun tieto leviää, että automaattivalvontaa on, niin ajetaan vähän maltillisemmin.
Kamerat kehittyvät. Tulevaisuudessa niihin on tulossa turvavälin valvonta. Kun kamera ”havaitsee” rikkeen, se ottaa tilanteesta videokuvan, joka menee poliisille.
Somerolle tultaessa tien varren taajamamerkki kertoo, että nopeusrajoitus on 50 kilometriä tunnissa. Silti eräät autoilijat haluaisivat numerotaulunkin. Sille Klang ei lämpene.
– Ajorataan valkoisella maalattavat nopeusrajoitusmerkinnät on mielestäni mahdollista laittaa Somerollekin. Erillinen 50:n taulu ei. Se sotii liikennemerkkisäädöstä vastaan. Maalaaminen otetaan harkintaan. Se voitaisiin toteuttaa vaikka heti keväällä.
Onnettomuudet aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Niille on euromäärät.
Summat eivät ole vähäisiä. Onnettomuuskustannusmallin mukaiset yksikkökustannukset henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa ovat Suomessa noin 308 800 euroa per tapaus. Omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa yksikkökustannus on noin 2 200 euroa.
Somerolla tapahtuneet onnettomuudet maksoivat vuonna 2020 noin 1,2 miljoonaa euroa, josta Someron kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on noin 0,2 miljoonaa euroa, 2019 ne olivat 0,7 miljoonaa.
Kustannukset saadaan arviosta, jota varten kahdeksasta Suomen kunnasta on selvitetty tapahtuneiden onnettomuuksien yhteiskunnalle sekä kunnalle itselleen aiheutuneet kustannukset. Tulokset ja rahasummat ovat vertailukelpoisia ja suuruusluokiltaan luotettavia.
Vuosi 2020
Liikennonnettomuudet Suomessa
menehtyneitä 218
loukkaantuneita 4 344
liikenneonnettomuuksia 11 312 (15 298 vuonna 2019)