Somerolla oli tammikuussa lähes 60 henkilöä enemmän työttömänä kuin vuosi sitten tammikuussa. Tämän vuoden alussa työttömänä oli 327 henkilöä.
Someron työttömyysaste oli tammikuussa 9,0. Vuotta aiemmin luku oli 7,3.
Koronalomautukset selittävät edelleen ainakin osittain työttömyyden nousua, sillä kokoaikaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi Varsinais-Suomen Ely-keskuksen julkaisemassa Työllisyyskatsauksessa.
Somerolla lomautettuja oli tammikuussa noin 60. Vuotta aiemmin lomautettujen määrä oli 30.
TYÖTTÖMIEN määrä tammikuussa oli Varsinais-Suomessa lähes kolmanneksen suurempi kuin vuotta aikaisemmin.
Koko maassa työttömyys kasvoi samaa tahtia.
Varsinais-Suomessa ja Suomessa työttömien määrän kasvu oli tammikuussa edelleen painotetusti lomautettujen määrän kasvua, kertoo tiistaina julkaistu Työllisyyskatsaus.
Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 26 700 työtöntä työnhakijaa. Vuotta aiemmasta työttömien määrä kasvoi 6 500 henkilöllä eli 32 prosentilla.
TALOUDEN hiljeneminen on vähentänyt työvoiman kysyntää Varsinais-Suomessa, mutta uusia avoimia työpaikkoja on edelleen yllättävän hyvin.
Tammikuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla alueen työ- ja elinkeinotoimistossa 6 200 kappaletta eli lähes saman verran kuin vuosi sitten. Kolmen viime kuukauden aikana uusia työpaikkoja on avautunut 15 000 kappaletta eli vain kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna tammikuun aikana 10 300 kappaletta, joista 6 600 oli uusia, tammikuun aikana avautuneita työpaikkoja. Näin uusia työpaikkoja tuli tammikuussa tarjolle Varsinais-Suomessa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin.
Salon seutukunnassa tammikuu oli huippuhyvä avoimien työpaikkojen kohdalla. Avoinna oli yli 600 työpaikkaa, kun vuotta aiemmin luku 150 työpaikkaa vähemmän. Somerolla seudun avoimista työpaikoista oli 30.
Tammikuun avoimissa työpaikoissa näkyvät jo osittain kesätyöpaikat.
TILASTOT eivät kuitenkaan kerro aivan koko totuutta, huomauttaa Varsinais-Suomen Ely-keskuksen analyytikko Juha Pusila.
– On muistettava, että korkean osaamisen työpaikkoja puuttuu näistä tilastoista. Muun muassa korkean profiilin suunnittelu- ja johtotehtävissä näyttää olleen vähän kysyntää.
– Johtajia on jäänyt työttömäksi melkoisesti viimeisen puolen vuoden aikana. Myös korkeakoulutettujen tekniikan alan osaajien kysynnässä on ollut pientä alamäkeä, mutta se on kääntymässä kasvuun.
– Nämä työpaikat eivät näy niinkään tilastoissa, vaan rekrytoinnit tapahtuvat esimerkiksi headhuntingin avulla.
Vuoden 2020 aikana avautui noin 58 000 työpaikkaa eli kysyntä oli yllättävän vilkasta, vaikka huippuvuoden 2019 luvuista jäätiinkin.
TYÖTTÖMYYDEN ennustaminen vuodelle 2021 on vaikeaa, sillä koronatilanne, virusmuunnokset ja rokotusten kattavuus vaikuttavat esimerkiksi teollisuuden vientiin ja sitä kautta työllisyyteen.
– Ollaan sillä tavalla optimistisia, että kesän lopulla tilanne alkaa helpottaa meillä ja vientikohteissa rokotusten ansiosta, arvioi Pusila.
– Yhdysvaltojen koronarokotuksista voisi toivoa vientiapua Eurooppaan ja myös Suomelle. Yhdysvallat on Suomelle erittäin tärkeä vientimaa ja Yhdysvaltojen muuttunut kanta rokotuksiin voisi tuoda helpotusta tälle saralle.
LOMAUTETTUNA olevien määrä oli huhti-toukokuun vaihteessa 2000-luvun huipussa niin koko maassa kuin Varsinais-Suomessa.
Toukokuussa alkanut lomautettujen määrän supistuminen kääntyi joulukuussa kauden mukaiseen kasvuun. Vuodenvaihteen huipun jälkeen on lomautettujen määrä kääntynyt uudelleen laskuun.
Nopeasti vaihtuva koronatilanne luo suurta epävarmuutta työllisyys- ja lomautustilanteen ennustamiselle. Selvää on, että ravintola-alan uudet rajoitukset näkyvät ainakin lomautuksina.
Suurempi uhka on, jos jo vuoden kestänyt koronavaihe muuttuu yrityksissä lomautuksista irtisanomisiin.
– Toistaiseksi onneksi vain marginaalinen määrä lomautuksia on muuttunut irtisanomisiksi meidän alueellamme, kertoo Pusila.
UUSI koronavuosi jatkaa trendiä pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta.
Pitkäaikaistyöttömiä on selvästi enemmän kuin vuosi sitten ja pian vuoden kestänyt kasvu jatkuu Varsinais-Suomessa, ilmenee tiistaina julkistetusta Varsinais-Suomen tammikuun Työllisyyskatsauksesta.
Uusi ilmiö ovat pitkäaikaislomautetut, joita Pusila laskee olevan jo useita satoja Varsinais-Suomessa.
– Nämä ovat henkilöitä, joilla lomautus alkoi viime vuoden alkupuolella koronan myötä. Sen jälkeen lomautus on jatkunut ja jatkunut. Tämä ryhmä alkaa näkyä pitkäaikaistyöttöminä.
Pitkäaikaistyöttömistä yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 2 400. Se on 400 enemmän kuin vuosi sitten. Kasvuvauhti on kiihtynyt viime kuukausien aikana.
VARSINAIS-SUOMEN työllisyysaste ei näytä kääntyneen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä voimakkaaseen laskuun kuten monissa muissa maakunnissa, kirjoittaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Lounaistiedosta. Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi oli vuoden 2020 lopussa 73 prosenttia, eli se oli samalla tasolla kuin ennen koronakriisiä.
– Työllisyyden trendikäyrän suunnan määrittäminen nykyisessä epävarmassa tilanteessa on kuitenkin haastavaa, minkä vuoksi työllisyyden trendilaskelmiin on syytä suhtautua varauksella aikasarjan uusimpien tietojen osalta, muistuttaa Vasanen.
Varsinais-Suomi: Työttömyystrendit 2021
- Työttömien määrä oli koronakriisin seurauksena selvästi koholla Varsinais-Suomessa ja koko maassa.
- Vuodenvaihteen huippu työttömien ja lomautettujen määrissä on lähtenyt laskemaan normaaliin tapaan.
- Erityisesti lomautettujen määrä oli yhä vahvasti koholla vuotta aiempaan verrattuna.
- Pitkäaikaistyöttömiä on selvästi enemmän kuin vuosi sitten ja kasvu jatkuu.
- Talouden vaimeneminen on supistanut työvoiman kysyntää myös Varsinais-Suomessa.
- Lähde: Varsinais-Suomen Työllisyyskatsaus.