Varsinais-Suomen maaseudun vahvuuksia ovat hyvä ja turvallinen asuinympäristö, monimuotoinen luonto, maaseudun hyvä maine sekä sähköisten palvelujen saatavuus.
Parannettavaa löytyy kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksesta, maaseudun markkinoinnista asuinpaikkana, maaseutuyritysten kansainvälistymisessä sekä Manner-Suomen maaseutuohjelman tunnettuudessa.
Varsinais-Suomen maaseudun tilannetta ovat tutkineet Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian asiantuntijat Pasi Saukkonen ja Niina Tiittanen. Maaseutuluotaimeksi nimetty tutkimus yhdistelee monipuolisesti maaseudusta saatavilla olevaa tietoa ja erilaisten maaseudun toimijoiden kokemuksia, joita kerättiin kyselyn avulla.
– Maaseudun tilasta ja kehittämisestä ajatellaan Varsinais-Suomessa hieman myönteisemmin kuin Maaseutuluotain-kohteissamme Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa, sanooSaukkonen.
Kehitettävääkin löytyy.
– Näin alueen ulkopuolisen silmin katsottuna nostaisin tärkeinä kehittämiskohteina esille toimijayhteistyön tiivistämisen, paikallisten mahdollisuuksien tunnistamisen, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen sekä kaupunki-maaseutuyhteyden tiivistämisena.
Maaseutuluotaimen perusteella Varsinais-Suomen maaseudun kehittämispanostuksia tulisi suunnata myös erityisesti paikkariippumattoman tietotyön edistämiseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen, elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja lähiruoan saatavuuteen, vesien tilan kohentamiseen, hajautetun energian tuotannon ja uusiutuvan energiaratkaisujen edistämiseen sekä maaseudun saavutettavuuden parantamiseen ja peruspalvelujen turvaamiseen.
Maaseutuluotainta hyödynnetään Varsinais-Suomessa ennen kaikkea maaseudun kehittämistyössä niin Ely-keskuksessa ja Leader-ryhmissä kuin muissakin maaseudun kehittämiseen liittyvissä organisaatioissa.
– Saamme tästä hyvän työkalun toimintamme kehittämiseen ja uuden ohjelmakauden valmisteluun. Maaseutuluotaimen avulla pystymme paremmin arvioimaan, mihin maaseudun kehittämisvaroja kannattaa käyttää, kommentoi Leader Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri.
Varsinais-Suomen Maaseutuluotaimessa käytetään lähtökohtaisesti hallinnollisista rajoista riippumatonta aluetyypittelyä, jonka Suomen Ympäristökeskus otti käyttöön vuonna 2013.
Sisemmällä ja ulommalla kaupunkialueella (Turun keskusta ja Salon ydinkeskusta sekä alueita Turun ympäryskunnista) asuu noin 275 000 ihmistä eli 57 prosenttia maakunnan väestöstä. Kaupungin kehysalueella, joka lasketaan vielä kaupunkialueeseen kuuluvaksi, asuu noin 75 000 ihmistä (16 %).
Erilaisilla maaseutualueilla asuu noin 122 600 ihmistä (26 %). Laajimmat maaseutualueet luokittuvat ydinmaaseuduksi. Lisäksi löytyy harvaan asuttua maaseutua, joskin niukasti. Suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevia taajamakeskuksia, pikkukaupunkeja ja isoja kirkonkyliä ovat Someron, Loimaan ja Uudenkaupungin keskusta. Niihin sijoittuu asukkaita noin 24 000 ihmistä.
Alueen viisi seutua ovat alueprofiileiltaan verraten erilaisia. Turun ja Salon seutuja luonnehtivat kaupunkialueet ja kaupungin läheinen maaseutu. Turunmaan tyyppipiirteenä taas ovat kaupunkialueet ja ydinmaaseutu, Vakka-Suomessa ydinmaaseutu ja maaseudun paikalliskeskukset ja Loimaan seudulla ydinmaaseutu, kaupungin läheinen maaseutu ja paikalliskeskukset. Kuntatasolla erot korostuvat.
Kaupungin ja sen kehysalueen väkimäärä on kasvanut likimain 10 prosenttia vuosina 2005–2018. Laajan kaupungin läheisen maaseudun väestön kasvu on kääntynyt laskuun. Maaseudun paikalliskeskuksissa ja ydinmaaseudulla väestön vähenemä on ollut trendimäisesti lievässä laskussa.
Vastaajilta kysyttiin useisiin aihealueisiin liittyviä asioita. Muun muassa asuinpaikan lisäksi aluetta, jolla he pääasiallisesti toimivat. Tyypillisimmin toiminta-alueeksi nimettiin Turun seutu (40 %). Salon seudulle (Salo+Somero) sekä Loimaan ja Vakka-Suomen seuduille toimintansa kiinnittää 15 prosenttia vastaajista.
Salon seudulla kriittisempiä arvioinnin kohteita olivat esimerkiksi asukkaiden mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun, sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla, maaseutualueiden kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille, maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin.
Maaseutuluotaimen kyselyyn vastasi 299 ihmistä, Somerolta 10. Kohdejoukkona eivät olleet ”rivikuntalaiset”, vaan siihen pyrittiin valikoimaan toimijoita, joilla olisi ammattinsa ja/tai tehtävänsä tuomaa kokemuksellista näkemystä maaseutujen tilanteesta ja kehityksestä.