Somero -sarjaa on seurattu. Se kiinnostaa, minkä voi päätellä keskustelun vilkkaudesta. Peistä on taitettu hyvyyden ja huonouden välillä.
Somero-lehden mielipidesivu pullisteli viime numerossa arvioita, eivätkä kaikki mahtuneet mukaan. Sama koskee tätäkin lehteä. Someron Ilmoitustaulu -ryhmässä Facebookissa oli keskiviikkona aiheesta 138 kommenttia.
Yleisimpiä päivittelyn aiheita oli sarjan kerronta, miksi jaksoissa oli esillä sama, pieni määrä ihmisiä. Eikä juonta.
– Niin, kun ihmiset eivät tätä tiedä! Ei sitä niin vaan päätetty, mutta loppujen lopuksi mukaan lähti alle 20 yritystä, jotka kaiken sen maksoivat. Nämä somerolaiset yrittäjät siis itse maksoivat joka sekunnista, jonka olivat esillä, muistuttaa Muotiputiikki Helmen yrittäjä Anita Hallapelto.
Juuri Hallapeltoon tuottaja Jarmo Korhonen alunperin otti yhteyttä sarjaa tehdäkseen.
Mukanaolossa laskettiin minuutteja.
– Esimerkiksi 5 minuuttia ohjelma-aikaa maksoi 1 000 euroa ja 20 minuuttia 5 000 euroa. Jos joku osti aikaa 3 tai 5 minuuttia, sitä sai jakaa kahteen jaksoon. Eniten maksaneet olivat luonnollisesti eniten esillä. Näitä olivat Jussin Baari, Lindström ja Vilart, ja heitä kuvattiin sen mukaisesti. Esimerkiksi Esakallio kyllä lähti mukaan, mutta 750 eurolla ei kovin paljon näkyvyyttä saa.
Pilottiosuuteen eräät, kuten Hiidenlinna, Hovila ja Hovimäki, lähtivät 500 eurolla. Pieniä pätkiä näidenkin osuuksista saatiin sarjaan mukaan.
Someron kaupunki lähti pilottiosuuteen 7 000 eurolla.
– Sillä rahalla kaupunki sai myös kaksi mainosvideota, eli teki siinä oikein hyvän kaupan. Normaalihinta tuollaisille mainoksille on 15 000–20 000 euroa, Hallapelto arvioi.
——————-
Käsikirjoittamisen tarve tuli esille
Teksti Sauli Kaipainen
Ääripäät korostuivat AlfaTV:llä pyörineen ja jo päätösjakson saaneen Somero-sarjan julkisissa keskusteluissa.
– Ihmeteltiin, miksei siinä ollut sitä ja sitä. Miksi ei ollut kuuluisuuksia; ei ollut katukuvaa, tanssilavoja, kulttuuria – milloin mitäkin. Mukana olleet yritykset tietysti itse olivat halunneet sijoittamalleen rahalle vastinetta ja näkyvyyttä. Se on luonnollista. Ja olisihan tästäkin tullut täysin erilainen, jos oltaisiin päästy isolle Ylelle tai Maikkarille, kuten alunperin ajatus oli, yrittäjä Anita Hallapelto pohtii.
Hallapelto on vakuuttunut, että kaavaillusta kakkoskaudesta tulee erilainen.
– Siihen pitää saada pari nuorta ihmistä vetämään ja juontamaan – sellainen kantaa sarjaa. Kertomaan, mitä milloinkin tapahtuu ja viemään juonta eteenpäin. Käsikirjoittamisen tärkeys tuli tällä kaudella jo esille.
TV-sarjan WhatsApp -ryhmässä mukana olleet yrittäjät ovat keskenään puineet muun muassa sarjan nimen merkitystä. Olisiko jokin muu kuin Somero kertonut paremmin, mistä sarjassa kerrotaan.
– Meillä oli heti alussa nimikilpailu Facebookissa. Työnimenä oli alkuun Elämän Helmiä , mikä sitten jäi. Ihmiset itse Somero-nimeä ehdottivat.
Anita Hallapelto myöntää, että osa kommenteista on ollut hyvinkin rakentavaa kritiikkiä. Pohjimmiltaan ihmiset ovat olleet sarjasta innoissaan, halunneet parempaa ja tehneet kehittämisehdotuksia.
– Niin, se sarja on herättänyt tunteita!
Kirjallisessa ilmaisussa voi kuitenkin tapahtua niinkin, että vastapuolet eivät ymmärrä viestiä, joka pohjimmiltaan on ollut tarkoitus antaa hyvää tarkoittaen, kehittäen.
– Parannettavaa on, ja siitä mahdolliseen II-kauteen lähdetään. Esimerkiksi sarjan pilottijaksossa oli paremmat valaistukset ja ihmisten kasvot oikeanvärisiä. Tämän tietävät kaikki, ketkä ovat pilotin nähneet.
Tuottaja/kuvaaja Jarmo Korhosen tekemät mainospätkät ovat kenen tahansa nähtävissä kaupungin YouTube -kanavalla, joka löytyy helposti nimellä Someron Kaupunki .
Mainos, jossa Pilvi Kettunen ensin alkukuvissa istuu ratikan kyydissä kohti Someroa, päätyy kauniin luonnon keskelle ja Nestori Kyyrän soutamaan veneeseen, on mainio, hyvin toteutettu sekä ideoitu. Mainos on pyörinyt myös Somero-sarjan yhteydessä TV:ssä.
- Linkki hienoon Somero-mainokseen (KoDa-productions), pääosissa Pilvi Kettunen ja Nestori Kyyrä
https://www.youtube.com/watch?v=_-UXJvrZc20
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen pohtii, että alunperin sarjasta oli tarkoitus tehdä toisentyyppinen.
– Sarjan pilotti vaikutti onnistuneelta. Sillä sitä oli tarkoitus myydä pääkanaville. Ja uskoimme myynnin onnistumiseen. Myös kuvan laatu oli pilotissa hyvä. Jarmo Korhosen referenssit olivat laajat ja vaikuttivat lupaavilta, Suikkanen arvioi.
Mahdollista II-kautta varten on ehdotettu 15 000 euron kaupungin mukaan tuloa. Kaupunki rahoittaisi sarjaa yhdessä muiden tahojen kanssa. Mukaan voitaisiin tuoda esimerkiksi harrastus- ja seuratoimintaa.
– Voisi esimerkiksi näyttää somerolaista tyypillistä kulttuuria, perinteisten kärkinimien kautta ja samalla huomioiden Someron muitakin kuuluisuuksia. Mukana voisivat olla vaikka Kaari Utrio ja Somerniemen Kesätori, Suikkanen visioi.
Yksittäisiä yrityksiä ei kiinnosta näyttää näitä, siihen tarvitaan kaupunkia.
– Alkuperäinen sarjaidea oli, että sarjassa olisi seurattu Anita Hallapellon mukana somerolaisissa yrityksissä ja paikoissa, Suikkanen muistuttaa.
– Jos II-kausi toteutuu, ja kaupunki olisi mukana, sarjasta tehtäisiin erilainen. Jos I-kausi nyt ei ole kaikkia katsojia miellyttänyt, niin ei voi olla tarkoitus sitä toistaa.
Jarmo Korhonen on Facebookissa kommentoinut sarjassa tekemiään valintoja seuraavasti:
– Kysymyksessä ei ole dokumentti-sarja, joten dokumentaarinen kerronta näin ollen myös puuttuu. Realityn ominaispiirre on nopeatempoisuus, että samaa on myös kuvaustyyli. Sarjan henkilöiden elämää seurataan monitasorakenteena – kaikkien oma draaman kaari kulkee omaa rataansa yhdistyen yhteiseksi tarinaksi.
– Sarjassa pyritään seuraamaan tilanteita ja matkan etenemistä autenttisin keinoin. Tilanteita ei rikota haastatteluilla, mutta kuvattavien henkilöiden annetaan kertoa tapahtumista / tilanteista sitä tehdessään. Päähenkilöt saavat avautua haastatteluissa omissa ympäristöissään. Tilanteet tapahtuvat vallitsevissa valoissa, eikä niitä lavasteta millään tavalla.
– Ohjelman kustannus / yhteistyökumppanit määrittävät myös kuvatun materiaalin sisällön.
——————–
TV-sarja toi tilauksia
Teksti Sari Merilä
Somero-sarjassa mukana ollut Teemu Heinonen Vilartista on tyytyväinen sarjan tuomaan huomioon.
– Kyllä nettisivuilla huomaa selkeän käyrän kävijämäärien kasvussa. Myös uusia asiakkaita ja tilauksia on tullut. Esimerkiksi lämpöpumppuja on mennyt enemmän lähiseudulle.
Vilartin uusimpia tuotteita on etätyökontti.
– Sarjan kautta niitäkin on nyt mennyt esimerkiksi Vaasan seudulle.
Heinonen uskoo, että sarjan saama kohdeyleisö on juuri sopivanikäistä Vilartille.
Heinonen sanoo, että jos sarjaan tehdään toinen kausi on hän ehdottomasti lähdössä uudestaan mukaan.
– Tulihan siitä negatiivistakin palautetta, mutta se vaan potkii yrittäjää perseelle, hän naurahtaa.
– Toisaalta Someron ulkopuolelta on tullut todella paljon positiivista palautetta.
Kuvaukset veivät yrittäjältä melkoisesti aikaa, mutta kokemus oli mukava.
– Se ainoastaan harmittaa, että olisin vähän enemmän halunnut etukäteen suunniteltua pohjaa. Toisaalta korona sotki sarjan tekoa tosi paljon, ja vähätkin suunnitelmat jouduttiin muokkaamaan ihan uusiksi.