Kulunut vuosi on ollut kulttuuriköyhää. On jääty paitsi paikanpäällä nautittavista konserteista, näyttelyistä, näytelmistä, futsalotteluista ja monesta muusta ihanasta. Kulttuurinnälkä alkaa olla valtava.
Onneksi on tehty striimauksia ja tallenteita, jotta on voinut kuunnella ja katsoa esityksiä kotikoneilta. Se ei kuitenkaan ole sama kuin olla paikan päällä aistimassa tekijöiden taito ja oivallukset, sekä tuntea katsojien reaktiot. Käyttää yhtä aikaa kaikkia aisteja, ja päättää itse, mitä asiaa ja kaukalon kolkkaa kulloinkin seuraa.
Tallennuksissa on paljon eroa. Jotkut on otettu yhdellä kameralla ja koko ajan samalta etäisyydeltä. Katsojan on ollut tyytyminen siihen, mihin kuvaaja on zoomannut. Joillain on ollut käytössä laajempi tekniikka ja ammattitaito. Silloin kulttuurista on voinut nauttia paremmin.
Someron lukion kakkosluokan oppilaat opettajiensa avulla ovat harjoitelleet ja kuvanneet karonkkanäytelmän. Tallenteen esitysajankohtaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Tämä vuosikymmenien somerolaisperinne ei katkea koronapandemiaan. Perinne jatkuu.