Tänä päivänä puhutaan paljon vertaistuen merkityksestä. Saman kokenut voi avittaa ongelmaista vaikean jakson ohi.
Someron kaupungin johtavana sosiaalityöntekijänä parisen kuukautta työskennellyt Maija Mero pitää vertaistukea merkittävänä keinona suhteuttaa ongelmia. Hän muistuttaa, ettei sosiaalinen media kuitenkaan ole se paikka, josta aina kannattaa hakea apua ongelmiinsa.
– Usein on perusteltua ottaa yhteyttä ennen kaikkea ammattilaisiin, jotta saa luotettavan tiedon, miten edetä. Meihin voi olla yhteyksissä matalalla kynnyksellä. Ei ole liian pientä asiaa tarttua puhelimeen tai laittaa sähköpostia, vakuuttaa Mero.
Esimerkiksi kun yksinäisyys ahdistaa, on rahahuolia tai lapsen kanssa arki ei ota onnistuakseen.
– Apua kannattaa hakea varhaisessa vaiheessa, eikä silloin kun ongelmissa ollaan jo pitkällä. Toisinaan asiakas voi esimerkiksi kysyä, voidaanko hänen tuhansien eurojen velkarästinsä maksaa sosiaalitoimesta. Sosiaalityö ei kuitenkaan voi tarjota niin sanottuja pikavoittoja, vaan työskentely perustuu ennemminkin pitkäjänteiseen suunnitelmaan ja sen työstämiseen yhdessä asiakkaan kanssa.
Kaupungin nettisivuilla on avunpyyntönappi. Sitä voi käyttää, missä asiassa tahansa. Soittaa voi päivystysnumeroon, jonka senkin löytää netistä.
– Toivoa on, toteaa Mero, joka haluaa vaikuttaa tiiminsä kanssa siihen, että somerolaiset voivat hyvin.
Kuuntele ja ole ihminen toiselle
Maija Mero toivoo, että vanhemmat ja lapset viettäisivät kotona yhdessä laadukasta aikaa.
– Olisi tärkeää saada perheenjäsenille sellaisia hetkiä, että ollaan aidosti yhdessä ja läsnä toiselle. Laitetaan laitteet kiinni ja kuunnellaan toista. Keskitytään siihen ja häneen, kenen kanssa parhaillaan ollaan. Se on laadukasta vuorovaikutusta.
Johtava sosiaalityöntekijä muistuttaa vanhempia olemaan aikuisia.
– Lapset tarvitsevat turvallista rajojen asettelua. Lasten kehitykseen kuuluu olennaisesti se, että rajoja koetellaan, ja vanhemman tehtävä on ottaa se vastaan. Jos vanhemmalla on itsellään jatkuvasti vaikeuksia säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistään, lapsen saama malli jää puutteelliseksi. Kun vanhempi hallitsee itsensä myös todella kuormittavissa tilanteissa, lapsi näkee, että vaikeistakin tunteista voi selvitä. Lapset oppivat tunnesäätelyä vanhemman mallista.
Maija Meron mielestä kaiken perusta on olla ihminen toiselle ihmiselle.
– Ollaan vuorovaikutuksessa ja ystävällisiä toisillemme. Kuunnellaan ja ollaan ymmärtäväisiä, jotta koemme olevamme merkityksellisiä. Kun onnistuu, ollaan iloisia toisen puolesta; ei jaeta pelkkiä kieltoja.
– Jos voimat alkavat huveta, voisi miettiä, onko syytä luopua suorittamisesta, madataa suorituspaineita.
Asioiden hyväksyntä on parempaa huomista. Joillekin asioille voi tehdä jotain, joillekin ei.
– Asiat ovat nyt vaan näin. Kun hyväksyy, niin on helpompi elää sen kanssa.
Pohjoismaissa huolehtiminen on ulkoistettu viranomaisille
Maija Mero toivoo Suomeen lisää yhteisöllisyyttä ja kanssakulkijoista huolehtimista, kuten perheet Etelä-Euroopan maissa tekevät.
– Välillä monelta tuntuu unohtuvan, että pohjoismainen universaali hyvinvointivaltio on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa. Hyvinvointivaltion tarkoitus on mielestäni toimia turvaverkkona kaikille kansalaisilleen. Pohjoismaissa ajatellaan, että julkinen puoli, yhteiskunta, huolehtii perheistä, vanhuksista, lapsista ja heikko-osaisista. Olemme ulkoistaneet huolehtimisen viranomaisille.
Hän sanoo, että onhan Suomessa esimerkiksi hyvä neuvolajärjestelmä, jossa äidin ja lapsen hyvinvointia aletaan seurata jo ennen syntymää. Yhteiskunta auttaa ja tukee perustasolla: neuvoloissa, päivähoidossa, koulussa, oppilaitoksissa ja terveydenhuollossa.
– Tällaiseen auttamiseen ja puuttumiseen perheet suhtautuvat positiivisesti. Mutta kun tulee kyse lasten hyvinvoinnin puolustamisesta lastensuojelun keinoin, niin ei sitä aina enää pidetäkään myönteisenä. Kuitenkin lastensuojelussakin on kyse ihmisen hyvinvoinnista, pahoinvoinnin vähentämisestä ja siitä, että tilanne saadaan normalisoitua. Ennen kuin varsinainen lastensuojelun asiakkuus alkaa, ollaan yleensä jo tehty kaikki voitava lapsen suojelemiseksi perustason palveluiden ja tuen puitteissa.
Johtava sosiaalityöntekijä luo edellytyksiä, että kaikki toimii
39-vuotias Maija Mero ei uskonut nuorena tekevänsä työuransa sosiaalipuolella. Hän on työskennellyt useissa kunnissa sosiaalityöntekijänä, esimerkiksi Forssassa, Lopella ja Loimaalla.
– Sosiaalityöntekijän työ on raskasta, mutta toisaalta hyvin antoisaa. Lapset ja nuoret ovat ihania.
Kun vanhemmat voivat huonosti, oireet tulevat esiin lapsissa.
– Lastensuojelu on sosiaalityön haastavin osa-alue. Siinä on paljon työtä ja vastuuta. Tuntuu, että jatkuvasti tunkeutuu ihmisten yksityisalueelle, jolle ei ole tervetullut.
Mero on tehnyt pitkään asiakastyötä. Somerolla on toisin.
– Hallinnoin, kehitän työkenttää ja luon edellytyksiä, jotta tiimi pystyy toimimaan mahdollisimman optimaalisesti ja hyvin asiakkaiden kanssa; että kaikki toimii yhteen, kuvaa Mero johtavan sosiaalityöntekijän sarkaa.
Forssalainen Maija Mero valmistui sosionomiksi 2007. Työhistoriaan kuuluu myös aiempi Someron jakso; puolitoista vuotta vammaistyönjohtajana. Täältä hän suuntasi Forssaan rivisosiaalityöntekijäksi.
Työn ohella hän jatkoi opiskelua avoimessa yliopistossa, jotta sai pätevyyden sijaistaa sosiaalityöntekijöitä. Maija Mero intoutui opiskelemaan alaa lisää, ja viime vuonna hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi.
Kaikki sosiaalityöntekijöiden virat täytettyinä
Monella paikkakunnalla sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Virkoja on vaikea saada täytettyä. Väkeä kyllä koulutetaan alalle, mutta vaihtuvuus on suurta.
– Työtä pidetään rankkana, vaativana ja henkisesti kuormittavana. Työn vaativuus ei yleisesti ottaen kohtaa palkkauksessa, toteaa Someron kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Maija Mero.
Somerolla on nyt hyvä tilanne. Kaikki virat ovat täynnä. Yksi sosiaalityöntekijöistä on pätevä, toinen hyvin pian ja kahdella opiskelu on hyvässä vauhdissa.
Johtava sosiaalityöntekijä Maija Mero on joukon viides sosiaalityöntekijä. Hän ei tee asiakastyötä, vaan on esimies ja mahdollistaa, että sosiaalipuolen työt Somerolla sujuvat.
Sosiaalityöntekijöiden lisäksi porukkaan kuuluu kaksi sosiaaliohjaajaa, kaksi perhetyöntekijää, kotipalvelutyöntekijä, neuvolan perhetyöntekijä, lapsiperhepsykologi, palveluohjaaja, toimistosihteeri, kaksi osastosihteeriä sekä kaksi vastaavaa ohjaajaa ja heidän kauttaan myös kehitysvammahuollon yksiköiden henkilökuntaa.
– Minulla on ihana ja ammattitaitoinen työntekijäjoukko. Tänne oli helppo tulla, kehaisee Mero ja lisää, että kiitos asiasta kuuluu myös perusturvajohtajalle, Marjaana Sorokinille.
KehitTämisen varaa on. Esimerkiksi nuorten palveluiden osalta kehittämiseen haetaan mallia muun muassa moniviranomaisyhteistyöhön perustuvasta Ankkuri-toiminnasta. Sen tarkoituksena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan. Ja puuttua elämänhallintansa kanssa vaikeuksissa olevan nuoren tekemisiin, jotta nuoren elämä saadaan nopeasti oikeille raiteille.
Ankkurin toimintamallissa kunnan sosiaalityö tekee yhteistyötä poliisin kanssa. Siinä linkitetään yksittäisiä palveluja toisiinsa nykyistä koordinoidummin ja selvennetään työnjakoa.
Mero penää yhteistyön kehittämistä myös eri viranomaisten välille sekä varhaisen tuen palveluihin.
– Ennaltaehkäisevä työ ja varhaisen tuen tarjoaminen on yhteiskunnalle taloudellisempaa kuin nuoren auttaminen vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on riistäytynyt käsistä ja syrjäytymiskehitys alkanut, sanoo Mero.