Somero-lehti 21.4.2011
Teksti ja kuvat Kirsi Seppälä
Metsistä korjattavat puut hyödynnetään tarkasti, sillä kotimaisen energiapuun kysyntä jatkuu muiden lämmitysmuotojen ollessa kalliita.
Metsistä korjattavat puut käytetään nykyään entistäkin tarkemmin hyödyksi. Kuisma Munter kertoo, että se on uutta tai tavallaan paluuta vanhaan aikaan, jolloin hakkuiden yhteydessä metsistä kerättiin risutkin pois ja hyödynnettiin ne risuaitoina tai lämmityksessä.
– Samasta puunrungosta saadaan alkupäästä kuitupuuta ja latva käytetään energiapuuna. Metsänhoitoyhdistys karsii latvat ja tekee ne rangoiksi. Ennen otettiin pelkkä kuitu- ja tukkipuu, muu jätettiin metsään. Haemme maksimaalista tuottoa metsänomistajalle ja valtiokin tukee energiapuuhakkuuta, Munter selvittää.
– Jätämme kuitenkin oksat metsään, sillä ne suojelevat juuristoa, kun metsässä ajetaan koneilla. Näin myös ravinteet jäävät metsään, hän jatkaa.
Tuotekehittelyssä uutuuksia
– Metsien omistajuus on pirstoutunut, ja monella metsänomistajalla on työpaikka muualla kuin omalla metsätilalla, Munter kertoo.
Metsänomistajuuden muuttuminen näkyy myös tuotekehittelyssä. Ari Kujansuu kertoo Sporttikoneen vuosittaisen noin 250 raivaussahan ja moottorisahan myynnin perusteella, että naiset ostavat miehiä enemmän raivaussahoja. Käyttäjäkunnan naisistumisen vuoksi valmistajat ovat kehittäneet raivaussahoista aiempaa kevyempiä ja parannelleet valjaita. Sama kehitys näkyy myös moottorisahoissa, ne painavat entistä vähemmän ja uudet mallit ovat vanhoja turvallisempia käyttää.
– Husqvarnan ja Stihlin moottorisahoissa on uutena mikroprosessoriohjattuja kaasuttimia. Moottoriteknisesti se on iso juttu, sillä se poistaa säädettävät suuttimet. Näin saha ei reagoi kylmyyteen tai lämpimään, vaan toimii aina optimaalisella teholla, Kujansuu perustelee.
– Moottorisahan takakahvassa on nykyään myös automaattinen ketjujarru. Se menee automaattisesti päälle, jos sahaa liian ylhäällä tai alhaalla eli asennoissa, joissa ei saa sahata, Kujansuu jatkaa.
Klapit viedään käsistä
– Puukauppa on hiljaista, sillä leimikoita ei oikein tule eikä tukkikaan mene kaupaksi. Kaikki kuitenkin ostetaan aina, tien viereen ei jää tukkipinoja. Tähän aikaan vuodesta on aina vähän hiljaisempaa, mutta nyt ehkä tavallista hiljaisempaa. Se johtuu siitä, että metsänomistajat ovat saaneet viestiä, ettei puun hinta nouse, Munter luonnehtii.
Pidemmällä tähtäimellä hän arvioi puukaupan piristyvän aikanaan, sillä kauppa käy aina tietyllä syklillä. Munter kuitenkin arvioi, että tulevaisuudessa ammattitaitoisesta työvoimasta on metsäalalla pulaa.
Toisaalta koivukuidusta on pulaa ja klapeja ostettaisiin enemmän, kuin puukauppiaat voivat myydä. Puhelimet soivat pääkaupunkiseudulta tänne päin koko ajan, sillä ihmiset ovat innostuneet lämmittämään puulla
Se, että polttopuun tuottajat vastaavat kysyntään näkyy esimerkiksi klapikoneiden kasvavassa kysynnässä. Arto Tamminen K-Rautiasta kertoo, että klapikoneteollisuudessa on täystyöllisyys ja klapikoneiden toimitusajat ovat pitkiä.
– Kysyntä on tasaista tai hiukan piristynyttä, sillä ihmiset suosivat nyt kotimaista energiaa, Tamminen perustelee.
Tilaisuus ajatusten vaihtoon
Metsänhoitoyhdistys Salometsä järjesti metsänomistajille tarkoitetun metsätapahtuman Teeriharjulla. Yhdistys arvioi ohjelman lisäksi hyvän sään ja hyvän sijainnin tuovan paikalle vajaat 200 ihmistä.
– Järjestämme näitä tilaisuuksia kerran tai kaksi vuodessa. Tarkoitus on, että metsänomistajat pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja uusia ideoita keskenään. Yritämme markkinoida ajatusta, että metsissä tehtäisiin jotakin. Metsiä tarvitsee hoitaa aktiivisesti niin, että taimikon hoidot ja harvennukset tehdään ajallaan, Munter taustoittaa.Metsistä kaadettavat puut hyödynnetään tarkastiMetsistä korjattavat puut hyödynnetään tarkasti, sillä kotimaisen energiapuun kysyntä jatkuu muiden lämmitysmuotojen ollessa kalliita.Polttopuuna koivu on suosittua. Klapien kysyntä on tarjontaa suurempaa. Metsänhoitoyhdistys myi huutokaupalla nuppikuorman puukuitua. Kuvassa Kuisma Munter.Ari Kujansuun käsissä on aiempaa turvallisempi moottorisaha.Klapikoneiden toimitusajat ovat pidentyneet. Kylmät talvet ja öljyn ja sähkön korkeat hinnat ovat lisänneet puun suosiota lämmityksessä. Kuvassa Arto Tuominen.
