Mika Tommola tunnetaan loppukevennysten erikoismiehenä.
– On niitä sellaiset 1 200 ja risat tullut tehtyä, hän naurahtaa Baddingin kotitalon pihalla, saavuttuaan sinne aamuseitsemän aikoihin kuvaajansa Pete Näsmanin kanssa. Tarkoitus on nauhoittaa suora lähetys MTV3:n Huomenta Suomi -lähetykseen ja tehdä loppukevennys illan uutisiin.
Ensimäistä kertaa ei kaksikko Somerolla ole.
– Olemme käyneet täällä oikeastaan montakin kertaa. Jotain viitisen vuotta sitten olimme Someron Säästöpankissa, jossa oli 50-lukupäivä ja porukat pukeutuneet ajan hengen mukaan. Ja sitten kerran oli jutun aiheena somerolainen kaveri, joka lahjoitti valtavan kirjoituskonekokoelmansa, tuhansia koneita. Se oli minusta upean näköistä, kun oli järjettömän paljon hienoja, vanhoja koneita. Nämä nyt tulivat ensimmäiseksi mieleen.
Kyse oli kimalalaisen Jyrki Raulon Somero-Seuralle lahjoittamasta kirjoituskonekokoelmasta.
– En muista nimeltä kaikkia paikkakuntia, joissa olen käynyt, mutta kun olen paikanpäällä, niin aina muistuu mieleen, että täällähän olin kuvaamassa myös sitä ja tätä, Tommola kertoo.
– Somerolle tullessa matkakin on upea. Ajellessa tulee sellainen olo, että nyt siirrytään vauraaseen, hienoon paikkaan, vanhanajan Suomen maisemiin.
Tällä kertaa kaksikko oli kuunnellut ajomatkan ajan myös musiikkia.
– Kuunneltiin Baddingin biisejä ja katseltiin kauniita maisemia… ai jai, Tommola hymyilee Somerjoen perheen idyllisessä pihapiirissä.
Mika Tommola aloitti kesätoimittajana MTV3-kanavalla 1984.
– Sen jälkeen olin ensimmäiset viisi vuotta kotimaan- ja erityisesti ulkomaantoimittajana. Tein ihan normaaleja juttuja 1990-luvun puoliväliin, eli Jugoslavian sotaan saakka. Mutta usein kävi niin, että kun uutisiin ei ollut kotimaista kevennystä, niin uutispäällikkö tuli ja kysyi, löytyisikö ulkomaan materiaalista jotakin. Sitten katsottiin joku klippi, mikä oli tullut jostain ja minä tein siihen tekstit, koska tykkäsin tehdä niitä.
Hän muistaa erityisesti yhden kevennyksen alkuajoilta.
– Moskovan sirkus oli käymässä jossain lännessä ja klovni loikkasi kiertueen aikana. Tein siitä jutun, että Venäjän yhteiskunnalla menee niin surkeasti, että klovnikin häipyy. Silloin ajattelin, että se on kiva tapa jakaa informaatiota, eli paketoida tieto hauskemmin kuin perusuutiset.
MTV:n uutisista ryhdyttiin Suomessa keskustelemaan vuonna 1977. Lupa niiden lähettämiseen tuli 1980 kovan poliittisen kädenväännön jälkeen. Ensimmäiset Kymmenen uutiset nähtiin televisiossa 1. syyskuuta 1981.
– Loppukevennykset keksittiin, kun piti erottautua jotenkin Ylen uutisista. Ensin päätettiin, että lähetyksissä on kaksi ankkuria, jotka keskustelevat keskenään vähän niin kuin Amerikassakin, ja sitten haluttiin mukaan loppukevennys.
– Jos ihmisiltä kysyy, että mitä he muistavat lähetyksestä, niin usein ykkösuutisen, ja sen että oli jotain EU:sta tai pandemiasta, säänkin he muistavat ja sitten toteavat, että ai niin, se kevennys.
Onko joku kevennys jäänyt eritoten mieleen?
– Eihän niitä muista. No, ehkä se vanha Liekki-sonni -juttu (Hausjärvi 1997). Se syntyi oikeastaan puolivahingossa. Mentiin tekemään juttua sonnista, joka karkasi. Ajattelin ensin, että tämä on ihan typerä juttu, mutta sitten keksin, että Liekkihän on suomalainen mies, joka painelee pitkin peltoja ja haluaa olla kesän vain itsekseen, ilman että yhtään naista tulee lähellekään. Ja sitten koko kylä yrittää saada sitä takasin, ja se vaan pakenee syvemmälle metsään. Siitä tuli kiva tarina.
Tommola tunnetaan siitä, että hän heittäytyy rohkeasti mukaan aiheisiinsa. Joskus jopa vaarallisen näköisesti.
– Ei oikeastaan koskaan ole tapahtunut mitään loukkaantumisia. Läheltä piti -tilanteita toki. Se voi näyttää telkkarissa vauhdikkaalta, mutta loppujen lopuksi kyse on sellasista keski-ikäsen miehen heittäytymisistä. Eli aika turvallista meininkiä. Ja jos nyt jotakin vähän sattuukin, niin mitä sen on väliä, elämä on sellasta.
– No nyt keväällä oli luistelujuttu, missä mentiin jäärataa pitkin. Se oli ehkä pöhköintä vähään aikaan. Jälkeenpäin huomasin, että vanhan miehen polvet oli mustelmilla ja takamus kipeä. Helposti kuvauksissa käy niin, että innostutaan, koska ollaan tekemässä jotain todella hauskaa.
Vaikka Tommola tunnetaan loppukevennysmiehenä, hän tekee yhä myös muitakin juttuja.
– Käyntikortissa lukee toimittaja, mutta näitä kevennyksiä tulee vain tehtyä niin paljon, koska ihmiset lykkää niitä aina mulle. Eikä me Peten kanssa toimituksessa haluttaisi istuakaan, kertoo Tommola kuvaajastaan, joka myös on ollut Maikkarilla pitkään, jopa vuoden kauemmin kuin Tommola.
Kymmmenen uutisten kevennyksistä suurin osa on nauhoitettuja, mutta uutisaamu ottaa Tommolan mukaan mielellään suoraa kuvaa jostakin muualta, mieluiten vielä Helsingin ulkopuolelta.
– Siellä istutaan paljon studiossa. Tehdään sisällöllisesti tärkeää asiaa, mutta kuvallisesti se on vähän staattista. On tosi nastaa näyttää katsojille, että hei nyt ollaan Somerolla tai Tampereella tai missä hyvänsä.
Aamutelevision suora lähetys kestää kahdeksan minuuttia. Tekijöiden työpäivä ei kuitenkaan ole vielä ohi, kun lähetys Somerolta päättyy puoli yhdeksän maissa.
– Ollaan Pasilassa yhdentoista tienoilla, ja sitten alan leikata tästä pätkää iltauutisten kevennykseksi. Siinä se päivä meneekin. Kotona olen neljän aikoihin.
Aamuherätys kaksikolla oli Someron päivänä 04.45.
– Se on aina niin ihanaa nousta aikaisin ja lähteä tien päälle, vai mitä Pete?
– Vähän kyllä väsyttää.
– Mutta on niin ihana aamu, on tavattu kivoja ihmisiä ja reippaita työmiehiä, Jonikin siellä nikkaroi, ja linnut laulaa, tsirp, tsirp, Tommola innostaa kuvaajaansa.
– Musta on kyllä h…tin kylmä, vastaa kuvaaja, mutta vinkkaa samalla silmää.
Someron lähetys kertoi Baddingin kotitalon remontista, jota paikkakunnan väki puurtaa talkoilla. Puuhamies Kai Merilä ja Rauli Somerjoen sisko Mailis Niemelä lauloivat lähetyksessä Paratiisia ja työmaavastaava Joni Tamminen kertoi remontin etenemisestä.
Tammisen mukaan töitä on tehty paljon, mutta vielä on paljon tekemättäkin.
– Nyt odotellaan sähkömiestä, että päästään jatkamaan. Työtunteja on suunnilleen saman verran jäljellä kuin mitä on tehty, mutta eihän niistä kirjaa ole pidetty.
Mailis Niemelän kihlattu Jouni Jäkälä ilmoittauu saman tien mukaan talkoisiin ja lupaa maalata talon ulkolaudoituksen.
– Maalit onkin jo saatu lahjoituksena, muistuttaa Merilä.
– Tämä somerolaisten halu auttaa on ihan uskomatonta. Yhä ilmoittautuu uusia tahoja ja ihmisiä mukaan talkoisiin, joko töihin tai lahjoittaakseen jotakin, Merilä ihmettelee.
