Kuntavaaleilla 2021 valitaan uudet valtuutetut maamme yli 300 kuntaan nelivuotiseksi valtuustokaudeksi. Se valitsee keskuudestaan sekä hallitukset että lautakuntien luottamushenkilöt. Lisäksi valitaan erinäisiin kunnallisiin yrityksiin, kuten esimerkiksi vesi- ja lämpöyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden hallituksiin edustajat ja niin edelleen. Tehtäväkenttiä valtuutetuiksi valituilla kyllä riittää, vaikka mahdollinen sote-ratkaisu veisikin kunnilta merkittävästi niin päätösvaltaa kuin terveydenhuollon järjestämisvastuutakin.
Kuntavaalien äänestysprosentit ovat olleet perinteisesti kovin alhaisia elikkä reilun 60 prosentin luokkaa, joten niin kutsuttuja ”nukkuvia” äänestämättä jättäviä on siten suhteellisen paljon, mikä merkinnee poliittisesti heikohkoa mandaattia elikkä suomeksi sanottuna heikohkoa luottamusta hoitaa luottamustehtäviään.
Kunnanvaltuutettu ei edusta vain omaa puoluettaan, jonka listoilla ehdokkaana on, vaan hän edustaa kaikkia kuntalaisia parhaan kykynsä mukaan tasa-arvoisesti asettamatta ketään eriarvoiseen asemaan, mikä on erityisen tärkeä muistaa sosiaali- ja terveydenhuoltolautakunnissa päätöksiä tehtäessä.
Kunnallisissakin hallinnoissa esiintyy jonkin verran ”hyväveli”-kädenpuristuksia elikkä niin kutsuttua ”rakenteellista piilokorruptiota”, joka on ollut enempi ”maan tapa” kuin poikkeus. Esimerkkinä vaikkapa niin kutsuttu ”Kittilä-keissi”, josta Kittilän valtuutetut loppujen lopuksi selvisivät ilman raipparangaistusta eli tuomioitta Lapin hallinto-oikeuden vapauttavalla päätöksellä!
Raimo Rönkkö
kuntavaaliehdokas (Kesk.)