Lapset kulttuuripolulla
– Olen kerran koettanut tehdä käpylehmää. Kyllä se nyt onnistus, hihkaisi Daniel Rauhala kulttuuripolun taiteilupisteellä Kiiruun puistossa. Vieressä käpyeläimille katosta rakensi Tatu Lavikainen, hänkin Joensuun koulun 1B-luokalta.
Kuusien alla lapset kokosivat luonnonmateriaaleista taideteoksia. Siellä syntyi sammalille teos, kuin taulu, jossa raameina olivat kävyt ja keskustaa koristivat sinivuokot. Sen kokosivat Ilana Siviranta ja Emma Nemerovska.
Luokka oli opettajansa Pauliina Maijalan kanssa tutustumassa kulttuuripolkuun Kiiruun puistossa.
Sanotaan, että suomen kieli on monelle vaikea kieli oppia. Lapset lurittelivat yhdellä pisteellä lausetta: ”Kurkku kurkki kurkkupurkkiin.” Mitä nopeammin sen lausui, sitä vaikeampaa ja hauskempaa se oli. Ilo näkyi Linnea Kouvan, Samu Kupiaksen, Konsta Lindbergin, Veikka Pelto-Lampolan ja Elsa Tapion kasvoilta.
Someron Kulttuuri yhdessä kirjaston kanssa järjesti lapsille kulttuuripolun J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä 12.5. Samaan päivään osui myös Suomen lasten metsäretkipäivä, joka näkyi polulla taidepisteinä.
Tapahtumaan saapuivat paikalle keskustan eskariryhmät, sekä Joensuun koulun ykkösluokkalaisia. Tapahtuma oli koronaystävällinen, sillä se pidettiin täysin omatoimipolkuna, ryhmille oli kellonajat porrastaen puolen tunnin välein.
Yli 100 lasta pääsi opettajien johdolla kulkemaan Badding-pysäkiltä lähtevän polun. Reitti kierrettiin rastipisteitä runojen, murteiden ja satujen maailmassa, suomalaisia perinneleikkejä leikkien, sekä luonnon antimista taiteillen.
Päivänsankari Johan Vilhelm Snellman (1806–81) oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies, filosofi ja senaattori. Hän korosti ja edisti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle.
Someron Kulttuuripolulla Tate Torkkola muisti, että Monopoli-pelissä on Snellmanin katu. Opettaja Maijala kertoi sellaisen olevan Helsingissä. Siellä on Suomen pankkikin ja patsas suomalaisen rahan perustajiin kuuluvalle Snellmanille.
”Pääasia on täyttää velvollisuutensa ja tehdä työtä, mikäli voimat riittävät. Paha päivä menee menojaan niin kuin hyväkin”, on Snellman todennut.
Snellman vaikutti myös siihen, että Suomeen saatiin oma raha. Entä mikä raha Suomessa oli ennen euroa? Lapset tiesivät sekä pennin että markan.
Polulla juteltiin myös sitä, että eri puolilla Suomea puhutaan suomen kieltä eri tavalla. Ihmeteltiin murteita ja Someron sananparsia. Niitä oli poimittu kirjasta, jonka oli toimittanut Tapio Horila.
Lapsilta kysyttiin esimerkiksi mitä tarkoittaa: ”Markas on tuhanen alku” ja ymmärtääkö, mitä kamari tarkoittaa.
Vaikka Kiiruun puisto on puisto, sieltä löytyy myös metsämäisiä elementtejä, mikä tuki hyvin päivän toista teemaa, Suomen lasten metsäretkipäivää.
– Luonto tarjoaa paljon mahdollisuuksia taiteiluun. Mikä olisikaan enemmän suomalaista kuin Suomen luonto! totesi kulttuurituottaja Eeva Pettersson.
Suomen lasten metsäretkipäivää organisoi Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osaston biologian didaktiikan tutkimusryhmä. Sen mukaan päivän tavoitteena on antaa iloa ja ohjata lasta nauttimaan, tutkimaan ja oppimaan metsästä.
Kiiruun kulttuuripolulla taiteiltiin luonnon antimista taideteoksia.
– Luonnonmateriaalien kanssa taiteilu kasvattaa mielikuvitusta ja vahvistaa lapsen luontoyhteyttä, kertoi Pettersson.
– Kiiruun puisto on kaikille avoin puisto. Lasten kulttuuripolun myötä puisto saa jälleen uutta käyttöä. Kulttuuripolku on hieno esimerkki siitä, miten voidaan järjestää myös korona-ystävällistä kulttuuritoimintaa ja liikutettua monta lasta, totesi kulttuurituottaja.
Päivä oli kävijöiden myötä täynnä, eikä enää enempää olisi mahtunut mukaan, koska eskari- ja ykkösluokkalaisilla on melko lyhyet päivät.
– Mikäli päivä saa hyvää palautetta, kenties voimme järjestää vastaavanlaisia tapahtumia myöhemmin myös uudelleen, lupaili Pettersson.
