Miten olisi yritystontti 10 sentin neliöhintaan?

0
Harjun teollisuusalueen tontit eivät ole menneet kaupaksi. Siellä on vain yksi teollisuushalli, jossa työtä tekee useampi yritys. Nyt ehdotetaan kampanjaa, jossa neliöhinta olisi 10 senttiä.

Kaupunki puhaltaa puhtia yritys- ja asuntotonttien markkinointiin ja myyntiin

Kaupunki haluaa vauhdittaa yritystonttiensa myyntiä ja sitä kautta saada paikkakunnalle yrityksiä, työpaikkoja ja asukkaita. Kaupunginhallitus oli esittänyt lisätyökaluja, joilla edistää markkinointia. Esimerkiksi tonttihinnasta saa hyvitystä, jos yritys työllistää useamman henkilön tai rakentaminen tapahtuu nopeasti.

Kaupunginvaltuutetut olivat yksimielisiä yritystonttien markkinoinnin kirkastamisesta. Vilkas keskustelu toi ideoita, miten edetä.

Riitta Lehtinen (sd.) ehdotti huonosti kaupaksi käyneiden Salontien varressa olevien Harjun teollisuustonttien kampanjahinnaksi 10 senttiä neliöltä. Hän heitti toimenpidealoitteen lisäksi mainoslauseen: ”Sijoita senttejä, sijoitu Somerolle.”

Jani Kurvista (kesk.) mietitytti kampanja. Hän tuumasi, ettei hinta ole ollut ratkaisevin kriteeri Somerolle sijoittumiselle.

Ismo Valveesta (sd.) Riitta Lehtisen ehdotus on kannatettava, sillä tarvitaan räväkämpää otetta. Hän sanoi omakotitonttejakin menneen naapurikunnissa kaupaksi vastaavin kampanjoin.

Juha Salo (kesk.) halusi tietää, onko yritystonttikauppaneuvotteluja ollut tai tulossa lähitulevaisuudessa. Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen vastasi, että neuvotteluja on käynnissä, mutta ei tiedä, toteutuvatko kaupat.

– Nyt on tarkoitus löytää lisätyökaluja, jotta saadaan markkinointiin vauhtia ja näkyvyyttä, totesi Suikkanen.

Juha Wiskari (kok.) kysyi, onko yritystonttien markkinoinnista olemassa kauaskantoista markkinointisuunnitelmaa. Hän sai vastauksen, ettei ole pitkän tähtäimen kokonaissuunnitelmaa.

Henry Seppälä (kok.) koki kovaksi kaupunginhallituksen vaatimuksen, että alueelle sijoittuvan yrityksen tulisi tarjota vähintään 15 henkilötyövuotta, jotta saisi 50 prosentin alennuksen tontin hinnasta. Seppälä ehdotti määrän pudottamista kuuteen henkilötyövuoteen.

Hänestä vaatimuksia tulisi muutenkin lieventää.

– Jos 10 000 neliön tontille pitää rakentaa lämmintä tilaa 1 200 neliötä, niin investoinnit ovat 700 000 euron luokkaa. Se on Someron mittakaavassa iso summa ja kova vaatimus. Harjun alueella rakentamiskustannukset ovat muutenkin suuret, sillä savi lisää kustannuksia.

Jutta Varjus (kok.) komppasi Lehtistä ja Seppälää.

– Hyvä kaupungin kannalta, että saataisiin yrittäjät heti rakentamaan. Ei tarvitsisi olla niin kovin suuri halli aluksi.

Sari Salokoski (ps.) oli myös edullisempien hintojen kannalla. Hän toivoi Harjun teollisuusalueen mainoksen päivittämistä myös kaupungin nettisivuille.

Juha Salo kyseli, millaista tonttihintaa pyydetään Ruunalan teollisuusalueella ja mitä siellä merkitsisi 50 prosentin alennus tontin hinnoista. Kaupunginjohtaja vastasi Jokioistentien varressa hinnan olevan 5 euroa neliöltä ja kauempana tiestä reuna-alueilla 3,50. Alennus olisi 17 500 eurosta 25 000 euroon tonttia kohti.

– Ruunalaan ei ole noussut kuin Karttusen halli. Toimintaa alueelle pitäisi saada, jotta alue alkaisi kiinnostaa yrittäjiä ja ohikulkijoita, sanoi Salo.

Henry Seppälän ja Riitta Lehtisen ehdotukset saivat kannatusta.

Kaupunginjohtaja muistutti, että Ruunalasta kaupunki on ostanut maata kolmen euron neliöhintaan. Halvalla myynnillä tulee olemaan kaupungin tulokseen vaikutuksia.

Juha Salo tokaisi, että rakennettu käyttämätön infra on kaupungille kallista ja että on mentävä työpaikat edellä.

Mikko Virtanen (kesk.) tuumasi, ettei kannata tarrautua maan ostohintaan eikä liikaa miettiä, mitä hävitään.

Mikko Älli (kesk.) sanoi tonttien olevan isoja, 11 000 neliön luokkaa. Hän kysyi, voiko pienempi hankkia vai ollaanko jyrkkiä koon suhteen.

Kaupunginjohtaja vastasi jouston olevan mahdollista, mutta muistutti, että täytyy huomioida jatko ja että jäljellä oleville jää toteuttamiskelpoisia tontteja.

Sekä yritystonttien kampanjahinta että yritystontille tulevan yrittäjän työllistämisvelvoitteen lasku 15:stä 6:teen hyväksyttiin yksimielisesti. Molemmat toimenpidealoitteet menevät valmisteltaviksi ja kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Valtuusto antoi kaupunginhallitukselle päätösvallan myös asuntotonttien määräaikaisista alennuskampanjoista.

Juha Salon mielestä asuntotonteille ei tavoiteta kuin jo Somerolla asuvia.

– Hyvä, että nuoret haluavat perustaa perheensä Somerolle, mutta pitäisi olla välineitä houkutella myös väkeä muilta paikkakunnilta.

Hän ehdotti järjestelmää, jossa muuttajille tarjotaan omakotitalon rakentamista avaimet käteen -periaatteella.

– Tällainen talo tällaiselle tontille ja se on valmiina tiettyyn päivään mennessä. Moni ei halua ryhtyä itse rakentamaan.

Jutta Varjus ei lämmennyt ajatukselle, että kaupunki olisi grynderinä. Hän ehdotti tonttitreffejä. Siellä tontin tarvitsijat, paikalliset rakentajat ja kaupunki voisivat tavata.

– Kaupungin tehtävä on madaltaa kynnystä näille tonteille, mitä on tarjolla.

Tarja Iivonen (kd.) ehdotti, että kaupunki kohdistaisi Someron tonttien markkinoinnin pääkaupunkiseudulle.

– Ahdistaako? Somerolla olisi tilaa ja vaikka mitä ihanaa. Tervetuloa tänne!

Varjus esitti myös, että kaupunki kohdistaisi yritysten kanssa yhdessä katseen nuoriin, vastavalmistuneisiin ja Somerolle töihin tuleviin. Heille voisi markkinoida kaupungin vuokra-asuntoja tyyliin: Kokeile kaupungin vuokra-asuntoja. Jonkin ajan kuluttua asunnon voisi lunastaa. Maksettu vuokra hyvitettäisiin sitten hinnassa.

Riitta Lehtinen katsoi, ettei kaupungin tehtävä ole rakentaa taloja. Paikkakunnalla kun on useampikin rakentajataho.

Puheissa esille nousi kaupungin vuokra-asuntojen huono kunto.

– Vuokra-asuntojen kapasiteetti kuntoon, samoin markkinointi. Kuvia nettiin ja paremmin näkyviin, toivoi Harri Känkänen (ps.).

– Pitäisi olla tarjolla laadukkaita vuokra-asuntoja, ja niiden tulisi olla helposti netissä selattavissa, totesi Riitta Lehtinen ja samaan hengenvetoon harmitteli, ettei kaupungilla ole kunnon vuokra-asuntoja tarjolla.

Juha Salo otti esille myös Somerasuntojen tilanteen.

– Ei pystytä palvelemaan näiden talojen pitkäaikaisia asukkaita. Olennainen asia Somerasunnoissa on saada talous tasapainoon, mikä merkitsee investointeja asuntomassaan, ja sen jälkeen markkinointiin ryhtymistä.

Jutta Varjus totesi, että osa pitää realisoida, osa kunnostaa, osa purkaakin. Varjuksesta asunnoissa on iso vajaakäyttö. Se rasittaa taloissa asuvia ja muun muassa korjausvelalla kaupunkia.

Valtuusto hyväksyi Mäkelän uuden asuntoalueen kaavan, jolle on merkitty 19 uutta asuntotonttia.

Hyväksynnän sai myös huoneistokauppa ja siihen tarvittava lisämääräraha. Työväenyhdistys myi Juttutuvan huoneiston Jukolasta kaupungille 44 000 euron hintaan. Kaupunki tarvitsi osakkeiden ostoon 40 000 euroa.

Juha Salo kysyi, onko huoneistolle ja Jukolan rakennukselle tulossa isoja remontteja tai jotain rasitteita. Kaupunginjohtaja vastasi, ettei ole yksittäisiä merkittäviä remontteja. Suunniteltu on ilmanvaihtoon liittyviä kunnostuksia sekä aurinkopaneelien asentamista. Painaumaa seurataan.

Jutta Varjus totesi, ettei ilmanvaihtoremonttikaan ole pakollinen ihan vielä. Yhtiövastiketta on nostettu joka vuosi pieniä summia, sillä aina on jotain huollettavaa ja korjattavaa.

Varjus sanoi, että investointi on järkevä, sillä nyt kaupungin on helpompi miettiä rakennuksen käyttöä ja tulevaisuutta.

Katujen ja tekonurmikentän valaistukseen hyväksyttiin 75 000 euron lisämääräraha sekä hammashoitolan uuden panoraamaröntgenlaitteen hankintaan 45 000 euroa.

Hyväksynnän sai myös Valkaman kiinteistö Terttilän entisen koulun vierestä. 1,06 hehtaarin maa-alue myytiin maatalousyhtymä Ruokonen ja Saariselle, eli Jenny Ruokoselle ja Jasmin Saariselle 9 360 euron hintaan.