Tekijöille koristeellisen villapuseron ohella opiston ensimmäiset osaamistodistukset
Somero-opiston Käsityöt ja tekniikat tutuksi – perinnepaidat -ryhmä on kuluvan opiskelukauden neulonut Korsnäsin ja Hailuodon perinnepaitoja.
Neulemallit eivät ole helpoimmasta päästä. Pitää olla hallussa kirjoneulonnan ja -virkkuun tekniikoita puikoilla ja virkkuukoukulla. Joukko on oppinut kirjovirkkauksen yhdistämistä neuleeseen, levennysten ja kavennusten sekä hihojen ja pääntien tekemisen jujuja. Mukana on ollut myös pienempiä käsityömalleja.
Esimerkiksi luotolaisen hihaan silmukat poimitaan kädentieltä. On virkkauksia olkapäällä. Kavennukset ovat erilaisia: selkään tehdään levennyskiila ja niin edelleen.
– Tikkuripaita ei ole helppo. Siinä on monia eri vaiheita ja käytettävä erilaisia tekniikoita, kertoo opiston suunnittelijaopettaja Anne Turkulainen.
– Paljon uutta on oppinut, vaikka on jo ennenkin paljon neulonut, tuumaa Anitta Halla-aho, joka teki kaksi hailuotolaista tyttärelleen ja vävylle, jotka pitävät purjehtimisesta.
– Huolittelussa oli kova työ, huokaa Sinikka Ojala, jolla on päällään värikäs korsnäsinpaita helmassaan tanssivat tytöt.
Aniina Huttunen sanoo korsnäsinpaidan tekemisen olleen kivaa ja koukuttavaa. Hän haluaisi vielä kokeilla, millaista on tehdä samaa paitaa yhdessä kolmen neulojan voimin. Sellainenkin on kuulemma mahdollista.
– Pidetään nyt pieni tauko. Jos sitten kokeilemme yhteisneulontaa, kun tästä korona-ajasta päästään, pohtii Huttunen, jolla on tulossa vielä luotolainen pikkumiehelle.
Etäopetuskaan ei ole hillinnyt nopsia sormia. Tunnin yhteiset alustukset on välitetty kotiin ja työn etenemistä on autettu etävälityksenä.
Opiskelijat kiittelevät ohjaajaansa Anne Turkulaista.
– Onni, että pääsimme aloittamaan syksyllä neuleet lähiopetuksessa. Mutta kyllä netin kauttakin pystyi oppimaan, toteaa Tarja Alitalo yhteisistä etäkokoontumisista, joita heillä oli kerran viikossa. Sitten edettiin kotioloissa, etäapua sai.
– Oli mukavaa tehdä ja oppia yhdessä, tulee useammankin opiskelijan suusta.
Kurssilla saattoi suorittaa osaamismerkin perinnepaitojen taitajana. Somero-opiston ensimmäiset osaamismerkkitodistukset saivat Tarja Alitalo, Anitta Halla-aho, Aniina Huttunen, Anna-Liisa Nurmi, Sinikka Ojala ja Arja Turkulainen.
Syksyllä joukko jatkaa perinneneuleiden parissa ja siirtyy Saimaa-neuleisiin ja Karjalan alueen neulemalleihin.
Perinnepaidat kuuluvat Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.
Korsnäsinpaita
– tehty villalangasta virkkaamalla ja neulomalla, kuvioihin saatetaan yhdistää puuvillalankoja
– yhdistetty kirjoneuletta ja -virkkausta samaan vaatteeseen
– kiinteillä silmukoilla kirjovirkattuja osia puseron helma ja miehustan yläosa sekä hihojen molemmat päät, puseron muut osat ovat sileää kirjoneuletta
– valmistetaan pyöröneuleena; ennen pyöröpuikkoja neulomisessa käytettiin sukkapuikkoja, mikä mahdollistaa ryhmätyönä neulomisen
– paidan valmistaminen aloitetaan helman virkatusta osasta, josta poimitaan silmukat neulottuun osaan
– kirkkaita värejä, paidan päävärit punainen ja valkoinen, virkattujen osien pohjavärinä punainen ja yleisimmät kuvioiden värit vihreä, keltainen, valkoinen ja sininen; neulotun osan pohjavärinä valkoinen ja täpläkuviot puna-sinisiä tai puna-vihreitä
– koristeellinen, runsaasti kuvioita, suurimmat kuviot virkataan paidan helmaosaan; kuvioaiheina geometrisiä kuvioita, kuten risti, tähdet, neliö, kukat ja puut, tanssivat tytöt ja tiimalasi
– kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Korsnäsistä
– ensimmäiset korsnäsinpaidat on valmistettu 1800-luvun puolenvälin jälkeen
– Korsnäsin Kotiseutuyhdistys siirtää taitoa ja tietoa eteenpäin
Lähde Korsnäsin Kotiseutuyhdistys
Hailuotolainen perinneneule
– yksivärinen pintakuvioitu villapaita
– neulottu pesemättömästä suomenlampaan langasta; alunperin väreinä harmaa, nykyisin myös valkoinen, luonnonmusta ja ruskea lanka
– saaren naiset neuloneet miehille
– kutsuttu myös tikkuröijyksi, tikkuriksi, luotolaiseksi; tikkuröijy nimen on arveltu tulevan siitä, kun puikot, joilla neule neulottiin, olivat kuin tikkuja; on esitetty, että nimi johtuisi siitä, että lankaan on jäänyt heinän olkia, jotka ovat pistelleet, ja sen vuoksi neule on ollut tikkuinen
– paidassa yhdistetään neulontaa ja virkkausta
– neulotaan saumattomaksi pyöröneuleena: helma neulotaan 2 oikein, 2 nurin -joustinneuletta korttelin verran (=15 cm), sen jälkeen neulotaan 4 oikein, 1 nurin -joustinneuletta
– tikkuröijyn etumukseen neulotaan neliön muotoinen alue, jota kutsutaan nimityksillä kaupunki, västäräkki ja rekko
– hartioihin saadaan väljyyttä, koska selkäpuolelle neulotaan keskelle levennyskiila
– hihan silmukat poimitaan kädentieltä, hihat saavat muotonsa kainalo- ja kyynärpääkavennuksista
– olkasaumoihin, kauluksen reunaan ja hihansuihin virkataan kiinteitä ketjusilmukoita
– alun perin paidat olivat kauluksettomia, nykyään niissä on usein korkea kaulus ja napitus vasemmalla olalla, napit mustia, pesällisiä housunnappeja
– neulomiseen tarvitaan kymmenen neulepuikkoa tai pyöröpuikko ja virkkuukoukku
– kotiseutuyhdistys Hailuoto-seura järjestää kursseja, kerää tietoja ja vie perinnettä eteenpäin
Lähde Hailuoto-seura
