”Monipaikkaisuusajattelu on kasvamassa – Siitä varmaan syntyy trendi”
Evertintie 8 :n myynnistä Somero sai positiivista potkua. Nyt on aika lähteä myymään entisistä ”Oraksen kerrostaloista” viereistä taloa, osoitteessa Evertintie 10.
Kaupunginhallitus päätti ryhtyä myymään myös Kalevintien kahdeksan huoneiston rivitaloa, ”Metsurien taloa”. Sen myyntiä yritettiin huoneisto kerrallaan, mutta tuloksetta. Nyt pannaan talo myyntiin kerralla.
Myynneistä saatavilla tuloilla Somero voi pääomittaa 1,7 miljoonan euron veloissa olevaa Kiinteistö Oy Somerasuntoja.
Yhtiö omistaa 208 huoneistoa, joita tulisi aika ajoin peruskorjata. Yhtä huoneistoa kohti velka isossa yhtiössä on reilu 8 000 euroa.
Porua on herännyt siitä, että vuokra-asuntojen kunto on niin kehno, ettei niistä voi ottaa edes kuvia myyntiä varten. Ne kuvat eivät myyntiä edistäisi. Eivätkä kohteet ole siksi käyneet kaupaksi.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen kiistää tämän huhun.
– Mitä puheita tällaiset; ei tilanne sellainen varmasti ole. Mutta totta kai tavoitteena on, että pystyttäisiin paremmin kehittämään asuntojen kuntoa, pitämään niitä ajanmukaisina. Eikä se onnistu, jos asuntojen vuokrausaste on liian alhainen.
– Pyrimme siirtämään Someron kiinteistökantaa jonkun verran omistusasumisen puolelle. Sillä saadaan käyttöastetta nostettua ja myös rahat riittävät laadukkaaseen ylläpitoon paremmin.
Myyntiin tulevan Evertintie 8:n käyttöaste on kehno: 36,3 prosenttia, eli lähes kaksi kolmasosaa talosta käy tyhjänä. Evertintie 12:n käyttöaste on parempi, 68 prosenttia.
Asunto-osakeyhtiö Törmän omistaman Kalevintien rivitalon käyttöaste on vain 37,5 prosenttia. Siksi Törmääkin myydään.
Somerasuntojen kohteiden käyttöaste on nyt 83,4 prosenttia. Tilanne ei ole huono ja on ollut stabiilina vuosia.
Toinen puoli Sami Suikkasen mukaan myyntipäätöksessä on se, että kakkosasunnon tarvitsijoita on paljon.
– Meillä on ollut suunnitelmissa, että joku muu kuin kaupunki ne uudistaa. Eivätkä asumismuotojen järjestämiset toisaalta ole kaupunkikonsernin ydintehtävää. Meillä on vähän erilaiset perusteet, miksi näitä asuntoja tarjotaan.
Suikkasen mielestä alhaisen käyttöasteen syitä on vaikea selittää.
– Jollakin tapaa tarjonta ei tällä hetkellä kohtaa kysyntää. Tämä on aika tyypillinen kunnallisten vuokrataloyhtiöiden ongelma. Käyttöasteita ei tahdota saada riittävän korkeiksi. Tietenkin houkuttavuutta pyritään lisäämään sillä, että kohtaiden kunnossapitoon, kehittämiseen ja ylläpitoon voitaisiin ohjata enemmän varoja.
Vallitsevaan tilanteeseen vaikuttaa, että kaupungin väkimäärä on ollut lievässä laskussa monta kymmentä vuotta.
– Kuten tiedetään, se etupäässä johtuu väestörakenteesta. Jos kuolleisuus on niin paljon suurempaa kuin syntyvyys, se tietenkin näkyy vapautuvien asuntojen määrässä.
– Hyvä puoli tässä on se, että Somero on muuttovoittopuolella. Sillä tilannetta pystytään paikkaamaan. Mutta kuten kaupungin väestömäärän kehityksestä näkee, muutto ei lähellekään riitä luonnollisen väestömuutoksen paikkaamiseen.
Kun kaupungin väkimäärä pitkässä juoksussa vähenee, se heijastuu asuntojen tarpeeseen.
– Tämä on nyt olemassa olevan asuntomäärän sopeuttamista asukasmäärään. Kokonaiskuvassa on tärkeää pystyä riittävästi ohjaamaan varoja olemassa olevan asuntomassan kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Jos on paljon tyhjää, ei sellaista rahaa löydy, Sami Suikkanen muistuttaa.
– Toisaalta tämä tarjoaa yksityisille toimijoille hyviä mahdollisuuksia kehittää niitä kohteita, jotka mahdollisesti nyt poistuvat vuokra-asuntokäytöstä, omistusasumiseen ja kakkosasuntokäyttöön.
Monipaikkaisuusajatuksen Suikkanen sanoo olevan vahvistumassa. Ei vain rannikoilla ja asutuskeskittymien liepeillä. Someron asema on keskeinen.
– Eikä vähiten varmaankaan koronan takia monipaikkaisuus nyt vahvistu. Korona-aika on tuonut asumiseen uusia näkymiä. Varmaankin tämä säilyy trendinä niin, että Someron kannattaa monipaikkaisuusasiaan panostaa.
”Someron Ilmoitustaulu” -ryhmässä Facebookissa on talojen purkamisista ja myymisistä käynyt vahva keskustelu. Kahdessa viikossa aiheeseen liittyvä postaus poiki 167(!) kommenttia.
Iso osa on esitetty hyvin rakentavassa hengessä. On kyselty, minne Someron asuntopolitiikka on matkalla. Kaupunkilaisia kiinnostaa, mitä taloille tehdään. Suikkanen toteaa olevansa päällisin puolin tietoinen keskustelusta.
Yksityiskohtaisia ehdotuksia oli esillä. Kuten uusien nuorisotilojen saaminen Kilpelän talosta. Pieni nuorisotila Kiiruun koulussa ei postaajan mukaan nuoria kiinnosta. 90 vuotta vanha Kilpelä saattaisi houkuttaa.
Muutama yksittäinenkin kysely Kilpelän ostosta on saatu.
Kilpelän jatkojalostusta nuorille ei ole pohdittu.
– Tältä istumalta en tuohon yksityiskohtaan osaa ottaa kantaa. Kiinteistöjähän kaupungilla on.
Kyseisen kohteen säilyttämisestä ja myymisestä on kuitenkin keskusteltu.
– Alueen myymisessä ulospäin pitää miettiä, pilkotaanko se silloin kaupungin omistuksesta. Jos sieltä myydään palasia pois, se heikentää tai hankaloittaa mahdollisuuksia ajatella aluetta laajemmin.
– Mitä enemmän sieltä maata on omassa omistuksessa, sitä helpompaa on alueen kehittäminen.
Suikkanen huomauttaa olevan somerolaisittain varsin yleistä, että teollisuutta/yritystoimintaa ja asutusta esiintyy rinnakkain. Alueet ovat sekoittuneet. Vanhan lämpökeskuksen takana oleva alue ei Suikkasen mielestä parhaalla mahdollisella tavalla ole toiminnallinen.
Kaupantekoon ei toisalta vaadita kuin yksi innokas. Ostajakandidaatti miettii asiat omalta kohdaltaan.
– Kyllä, mutta jos kaupunki sen myy ulos, se tavallaan on menetetty, ainakin kaupungin omasta näkökulmasta. Eri asia on, jos aluetta kehitetään toiseen käyttöön.
Myös kiinteistötekniikan erottaminen kokonaisuudesta on haastavaa entisellä Kuivamaidon alueella. Ne ovat samaa järjestelmää, eivätkä toimi, jos joukossa on ulkopuolisia omistajia. Yksityiskohdat ovat silti ratkaistavissa jollakin rahalla.
Korjausvelan kokonaismäärä Somerasunnoilla on yli 3 miljoonaa euroa. Yhteensä lainat ja korjausvelka ovat siis 4,7 miljoonaa. Korjausvelkaselvitys valmistui 2008.
– Ei sitä varmaan ainakaan pieneksi voida sanoa näissä myyntiin ja purkuun tulevissa kohteissa. Siksi asuntomäärän sopeuttamista nyt tehdään.
Someron vuokrahuoneistojen vuokratasoa Suikkanen ei pidä erityisen korkeana. Ei myöskään naapurikaupunkeihin nähden.
Velkojen määrät ovat rasitteena. Somerasuntojen velkamäärä on nyt noin 1,7 miljoonaa euroa, vaikka viiime vuoden tilinpäätös tehtiinkin nollatuloksella. Pari viimeistä vuotta olivat tappiollisia.
– Suoraan ei johtopäätöksiä pysty vetämään niistäkään luvuista. Tulos ei kerro sitä, onko yhtiöllä riittävästi varoja. Kassasta lyhennetään myös lainat. Vaikka tulos olisi jopa positiivinen, se ei suoraan tarkoita, että kassassa olisi hirmuisia rahoja.
Viime vuonna Somerasunnoilta purettiin yksi kohde osoitteesta Rajatie 6. Purkamisista tulee alaskirjauksia ja muuta tulokseen vaikuttavaa.
– Ilman poikkeuksellisen suurta poistotasoa olisi Somerasuntojen tulos ollut viime vuonna aika selvästikin positiivinen, Suikkanen luonnehtii.
Törmän velka yhdestä talosta on 125 000 euroa. Kaupungin suoraan omistamien 135 huoneiston velkamäärä on sekin jonkinmoinen.
– Niiden velka on otettu yleiskatteellisesti, mutta niitä ei ole jyvitetty. Lisäksi on yksittäisiä, erillisiä asunto-osakeyhtiöitä, joilla velkaa on. Yhteensä niitä on 40–60.
Someron Vanhaintuki ry:llä on omistamistaan 40 huoneistosta oma velkansa, joka vuoden vaihteessa oli reilu 700 000 euroa. Niistä kaupunki vastaa takaajana, ja jotain velkaa on otettu suoraankin.
Someron vuokra-asuntojen määrää voitaisiin verrata muihin saman kokoluokan kuntiin. Suikkasen mukaan määrät vaihtelevat kunnittain aika paljon.
– Olin aikoinaan töissä Sauvossa, jonka 150 vuokrakämppää oli suhteellisesti enemmän kuin täällä Somerolla. Ei meillä silti varmaankaan keskitasoa vähempää niitä ole.
– Tuntuma-arviona sanoisin, että saattaa olla jopa keskimääräistä enemmän, varsinkin jos huomioidaan kokonaisuus, Vanhaintuet sekä konserniyhtiöt, jossa kaupunki on keskeinen toimija.
Evertintie 8 :n myymisessä kävi hienosti. Se luo uskoa tulevaan, kympin myyntiin. Jäljelle jää vielä numero 12.
– Siihen ei tällä hetkellä kohdistu mitään suunnitelmia. Liian isoin kertaharppauksin ei myöskään haluta edetä. Katsotaan, mitä nämä ensin kokonaistilanteeseen vaikuttavat, Suikkanen luonnehtii.
Vuosi sitten harkittiin ryhmäasumista Jänistielle.
– Se on edelleen meillä mahdollisuutena, mutta mitään konreettista ei ole asiassa tapahtunut. Tietysti myös perusturvassa on tapahtunut sinä aikana muutoksia. Se on ajatus, jota ei ole ainakaan haudattu.
Sitäkin sosiaalisessa mediassa ehdotettiin, että Evertintien kerrostalosta saataisiin hoivakoti vanhuksille.
– En ole asiantuntija, mutta tämän tyyppisissä ratkaisuissa tahtoo olla, että jos siitä saataisiin tehokkaasti toimiva, se vaatisi kyllä hyvin tarkkaa suunnittelupeliä.
– Tilojen käytöltään asuinkerrostalo saattaisi mennä kovin uusiksi. Nämä vain tuntumaheittona. Hoivarakennuksille on huomattavan suuret vaatimukset.
Hirvitiellä Lamminniemellä sijaitsevia rivitaloja, 10 huoneistoa, ei ole toistaiseksi laitettu myyntiin. Ne ovat olleet eräänlaisella aielistalla viime keväästä asti.
Tekninen lautakunta on tehnyt lisämäärärahaehdotuksen kaupungin omistamien Jauhetalon rivitalon ja pienkerrostalo Kilpelän purkamisesta.
Näiden osalta asia on etenemässä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi sen jälkeen, kun mahdollisuus saada kohteita varten purkuavustusta on selvitetty.
Sami Suikkanen näkee Someron vuokra-asuntotilanteen kaikesta huolimatta positiivisena.
– Siinä ovat mukana kokemukset Evertintie 8:n myymisestä. Tämä antaa yksityiselle sektorille mahdollisuuksia toimia ja lähteä kehittämään näitä olemassa olevia kiinteistöjä.
– Niiden perustat ovat kuitenkin kunnossa. Ei tarvitse lähteä rakentamaan kokonaan uusia rakennuksia, vaan saadaan uudistettua olemassa olevaa asuntokantaa. Tämä luo Somerolle kokonaisuutena uusia mahdollisuuksia. Uudenlaiset asukkaat saattavat löytää meidät.
————————————-
Kerrostalo Somerolla käy kaupunkilaisen kesämökiksi
Sauli Kaipainen
Somerasunnot myi syksyllä 2019 tarjouskilpailun jälkeen Evertintie 8:sta kerrostalon Hanke Finland Oy:lle. Yrityksen takaa löytyy Muurlassa asuva yrittäjä Matti Kakko.
Kakko on saneerannut koko kerrostalon ja uusinut huoneistoja myytäviksi. Remontti on loppusuoralla ja ensimmäiset kaupat tehty. Kaikkia huoneistokokoja on vielä jäljellä.
Matti Kakko kertoo kuulleensa toisen kerrostalon, Evertintie 10:n myyntiaikeista kaupunginjohtaja Sami Suikkaselta. Kaavaluissa on myynti kesäkuussa.
– Korona on aloittanut muuttoliikkeen pois kasvukeskuksista. Somero varmasti pystyy hyödyntämään tilannetta markkinoinnissaan.
Kakko korjailee parhaillaan 84 asunnon kehittämiskohdetta Taalintehtaalla.
– Kesämökki kerrostalossa on mielestäni juttu, joka kannattaa huomioida Somerollakin. Korona on tuonut asiaan mielenkiintoisen tulokulman.
– Somerohan on kesämökkikaupunki. Meiltä täältä Taalintehtaaltakin voisi ottaa Somero-lehteen valokuvan parvekkeelta, jossa kesämökki kerrostalossa -ajatusta tuotaisiin esiin yleisölle. Ensimmäiset asunnot kesämökeiksi on täällä jo myyty.
Evertintien kerrostalot voivat Kakkon mielestä olla samalla tavoin kesämökkejä, kuin hän niitä markkinoi Taalintehtaalla.
– Somerolla on kiva puisto ja palvelut lähellä. Se ajatus kannattaisi virittää. Taalintehdas on mielestäni uinuvampi kunta kuin Somero, ja silti myynti pelaa, Somerolla hieman huonommin. Sille asialle pitää jotain tehdä!
Matti Kakko puoltaa sanaa vetovoimaisuus.
– Joku Hanko on tällä hetkellä sitä. Somerolla puuttuu jokin juttu, klangi. Kyse voi olla vain pienestä hienosäädöstä.
Kakko kehottaa miettimään, miten viesti saadaan kesäasukkaille. Somerolla heitä on kesäisin niin runsaasti, että sana leviää varmasti.
Kaupungin vuokra-asunnot
- vuokra-asuntoja, joihin Someron asuntotoimistossa valitaan asukkaat, on kaikkiaan 391 kpl
- asunnoista Kiinteistö Oy Somerasuntojen omistuksessa on 208 kpl
- Kiinteistö Oy Someron Törmä omistaa 8 kpl
- Someron Vanhaintuki ry 40 kpl
- suoraan Someron kaupungin omistamia on 135 kpl