Marssijoiden lukumäärä tulisi ratkaisemaan voiton. Siitä tuli samalla maailman suurin maaottelu.
SUL:n puheenjohtaja, lakitieteen tohtori Urho Kekkonen innostui oitis ajatuksesta. Vanhempi väki tietää, että ottelu päättyi Suomen murskavoittoon!
Säännöt laadittiin. Naisten ja vuosina 1928–31 syntyneiden lasten piti kävellä 10 kilometriä alle tunnissa ja 40 minuutissa. Miesten kävelymatka oli 15 kilometriä 2 tunnissa 20 minuutissa. Juosta ei saanut ja sama marssija sai osallistua vain kerran.
Jo harjoitusmarssit saavuttivat suurta suosiota. Valtiojohto halusi nostaa Suomen kansan fyysistä suorituskykyä sotaa vasten. Uusi sota Neuvostoliiton kanssa oli hyvin todennäköinen.
Tasavallan presidentti Risto Rytiä ei tunnettu erityisenä urheilumiehenä, mutta niin vain hänkin marssi kameroiden paisteessa, tummassa puvussaan. Muita nimekkäitä maaottelumarssijoita olivat Tahko Pihkala , Tauno Palo , A. I. Virtanen ja Paavo Nurmi .
Tulosten laskeminen vei liki kuukauden. Ne saatiin valmiiksi, kun jatkosodan alkuun oli vajaa viikko.
Suomalaisille saatiin yli 1,5 miljoonaa suoritusta, kun Ruotsi sai takkiinsa, jääden alle yhden miljoonan. Näin kävi, vaikka haasteen antaneita ruotsalaisia oli huomattavasti suomalaisia enemmän.
Suomen väkiluku oli tuolloin noin 3,7 miljoonaa. Peräti 42 prosenttia kansasta saatiin kävelemään. Tänä päivänä se olisi 2,3 miljoonaa suomalaista.
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 80 vuotta Suomen kaikkien aikojen suurimmasta kuntoliikuntatapahtumasta.
Kävelykipinäksi ristitty tapahtuma järjestetään Maaottelumarssin hengessä. Käytännön järjestelystä vastaavat yhdistykset, seurat ja muut ”marssiasiamiehet”, Keskustoimikuntana on Tahko Pihkala -seura.
Kävelymatkan saa itse valita. Ikään tai sukupuoleen sidottuja vaatimuksia ei ole. Minimiaikaa ei vaadita. Toki kokeilla voi, sujuuko isovanhempien vauhti.
Eläkeliiton Someron yhdistys järjesti juhlamarssit viime viikolla kolme kertaa. Mukaan sai osallistua muita. Helatorstaina Pitkäjärven pururadalla, perjantaina Ämyrin pururadalla ja lauantaina Akustin puistossa.
Osmo Kiiski piti Ämyrille kertyneelle joukolle alkuverryttelyn, ja johdatti sen jälkeen kärjessä kulkien väen mäntymetsän siimekseen.
Torstaisen lenkin veti Irja Näyskä ja lauantaisen Kyösti Kuivala .
Erikoisuus tällä marssilla oli se, että Pentti Viilola pääsi esittelemään maaottelumarssin alkuperäistä rintaneulaa vuodelta 1941.
– Kun marssi tuolloin järjestettiin, niin minä olin 8-vuotias. Eli tämä pronssinen merkki voisi olla kuulunut ilmeisesti isälleni, Viilola päätteli.
Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Tamminen kertoi käyneensä Somero-lehden toimituksessa lukemassa vanhoja lehtiä.
– Tahko Pihkala -seura on pitänyt tällaista tapahtumaa yllä. Kun minä siellä vuoden 1971 toukokuun lehteä luin, niin Somerolla oli järjestetty silloinkin kävelytapahtuma. Elikkä näitä on järjestetty varmaankin vuodesta 1941 lähtien 10 vuoden välein, Tamminen otaksuu.
Nyt oli siis Somerollakin 80-vuotisjuhlamarssi. Pertti Tamminen muistutti vielä ennen lenkille lähtöä, kuinka tärkeää on kävellä joka päivä.
– 10 000 askelta, sanovat UKK-instituutin tutkijat. Meidän ikäisten ihmisten olisi suurin piirtein se tavoite pitää.
– Saa kävellä enemmänkin ja saa kävellä vähemmän. Liian vakavasti ei tavoitteita pidä lukea, mutta aika paljon terveyden kannalta pitäisi kävelyaskeleita ottaa.
Lähteinä 4.5.2016 Ilta-Sanomat, Suomen Latu ja Wikipedia
