”Pahoin pelkään, että korona ei luultavasti ole tässä”
Kuntatyöntekijät ovat venyneet työssään yli vuoden ajan koronapandemian takia. On sopeuduttu poikkeuksellisiin kuormitustilanteisiin ja muuttuviin ohjeistuksiin. Uusi toimintapoja on poimittu vanhojen tilalle.
Normaalimpi arki on näkyvissä. Siihen tähtäsi kaupunginhallitus viime kokouksessaan, kun se myönsi 71 000 euron lisämäärärahan työhyvinvointitoiminnan (Tyhy) kustannuspaikalle. Lisämääräraha on tarkoitus kattaa kaupungin kassavaroista.
Valtuustokäsittelyssä maanantaina sosiaalidemokraattien ja vihreiden valtuustoryhmien tekemä valtuustoaloite otettiin uuteen tarkasteluun. Aloitteessa oli esitetty, että kaupunki voisi maksaa henkilöstölle taloudellista tulosbonusta hyvästä työstä koronan hoitamisessa.
Hallituksen tekemä esitys lisämäärärahasta ei tyydyttänyt valtuustossa Riitta Lehtistä (sd.). Lista asioista, joita 71 000 eurolla saataisiin aikaan, oli Lehtisen mielestä sinällään hyvä.
– Ainakin meidän ryhmä seisoo sen takana. Näin henkilökuntaa voidaan palkita ja pitää hyvinvoivana.
– Esitimme kuitenkin aloitteessa ja myös kaupunginhallituksessa kertaluontoisen koronabonuksen myöntämistä henkilökunnalle. Se olisi palkallinen vapaapäivä, joka sijoitettaisiin helpoimmin järjestettävälle paikalle.
Hallituksen äänestyksessä aloitteen tekijät hävisivät. Nyt valtuustossa Riitta Lehtinen esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun. Samalla määriteltäisiin ylimääräisen vapaapäivän kustannukset. Lehtisen esitystä kannatti valtuustossa Raila Hakamäki (sd.).
Hakamäki (sd.) toi muille valtuutetuille henkilöstön terveisiä. Myös hän piti ehdotuksia oikean suuntaisina ja hyvinä.
– Sen verran palautetta, että kaikki eivät halua uimaan eivätkä ”tehyilemään”. Eivät välttämättä jaksa työpäivän jälkeen. Muutenkin kaupungin toimialoista perusturva ja sivistys ovat olleet kovilla, kuten kaikki muutkin.
– Ollaan ehkä jouduttu rajoittamaan sitä omaa elämää, kuten laitosapulaiset, hoitajat, opettajat. Ettemme vie koronaa työmaalle. Henkinen kuormitus on ollut aika kovaa. Hoitajat ovat väsyneitä, tekevät pitkää päivää. Kaikki tietävät myös sijaispulan.
Esimerkkinä Hakamäki poimi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin, jossa henkilöstölle oli annettu yksi vapaapäivä. Jotta jaksettaisiin ja jottei henkinen kuormitus olisi liikaa.
– Se pienikin lisävapaa auttaa jaksamaan töissä, kun saat sijoitettua sen esimerkiksi pidemmän vapaan päälle.
Valtuuston puheenjohtaja Jani Kurvinen (kesk.) luki pykälän asiatekstistä, että asiasta on paikallisneuvotteluja käyty, ja myös esimiesten kanssa on keskusteltu. Hän peräsi hallintojohtajaa tai kaupunginjohtajaa vastaamaan.
– Oikeastaan noista syistä, mitä valtuutettu Hakamäkikin toi esiin, on haluttu, että meidän panostus kohdistuu toimintaan, joka tavallaan palauttaa niitä asioita, joista on jouduttu luopumaan. Esimerkiksi elämän rajoittamisen tai normaalin kanssakäymisen osalta, kaupunginjohtaja Sami Suikkanen myötäili vastauksessaan.
Ehdotukset, joita oli laitettu esille, tukivat Suikkasen mielestä asiaa.
– Toisaalta ylimääräinen vapaapäiväkään ei ole aivan helposti eikä kivutta välttämättä järjestettävissä. Sijaisten saaminen ei aina ole helppoa, Suikkanen pyöritteli.
Pohjavalmistelussa oli Suikkasen mukaan katsottu annettu ehdotus sellaiseksi, että se parhaiten tukee kokonaistavoitteita.
Ehdotuksessa oli mukana epassi-saldon nostaminen 55 eurosta 100 euroon, kustannus 27 900 euroa; tyhy-rahan nostaminen 30 eurosta 100 euroon per henkilö, kustannus 43 400 euroa; henkilökunnan yhteinen tilaisuus/juhla, kustannus 10 000 euroa; sekä viisi uimahallilippua, josta ei suoria kustannusvaikutuksia kerry.
– Erilaisissa tutkimuksissa on tuotu esille, että työyhteisön sisäinen toiminta on sitä, mikä hyvin paljon edesauttaa työssä jaksamista. Sen vuoksi me halutaan työnantajan puolelta kannustaa, että mahdollisimman moni siihen toimintaan osallistuisi, Sami Suikkanen tähdensi.
Riitta Ryhtä (kesk.) piti kaupunginhallituksen esitystä ”todella hyvänä”.
– Minusta tuntuu aika pahalta ajatus siitä, että valmistelu lähetettäisiin taas alusta liikkeelle. Vuosi on puolessa välissä. Jos määrärahaa ei nyt myönnetä, niin se menee pitkälle syksyyn, jolloin työntekijöiden mahdollisuus käyttää etuja käy ehkä jopa mahdottomaksi.
Matias Roto (kesk.) toppuutteli päätöksen lykkääjiä palauttelun hinnasta.
– Tuolla yhdellä paikkakunnalla laskettiin, että 20 000 mummonmarkoissa tuli jok’ikinen palautus maksamaan, johtuen hallinnollisista lisäkuluista. Tulisi hyvin tarkoin miettiä, mitä otetaan palautettavaksi. Niissä kuluu työntekijöiden aikaa ja rahaa.
Riitta Ryhtä halusi määrärahan myönnettäväksi nyt, mutta valtuustoaloitteeseen hän ei varsinaisesti ottanut kantaa.
Raila Hakamäki huomautti vielä hoitohenkilökunnan näkökannasta.
– Pahoin pelkään, että korona ei luultavasti ole tässä. Me varmasti joudutaan pohtimaan asioita pitkään, myös ensi vuoteen, kuin myös henkilökunnan jaksamista. Haluaisin ottaa ainakin selvitykseen, voitaisiinko varahenkilöstöä hyödyntää, jos vapaa myönnetään tietyllä aikavälillä.
Mirja Rouhiainen (kesk.) tiedusteli työjärjestystä.
– Kun siellä oli esillä, että palautetaan, niin pitäisikö se ratkaista ensin, jatketaanko vai palautetaanko.
Riitta Lehtinen ei vetänyt esitystään pois Kurvisen sitä tiedusteltua.
– Tein mielestäni uuden esityksen, että 71 000 euron määräraha myönnetään – mutta valtuustoaloitetta ei todeta loppuun käsitellyksi.
Lehtisen viimeistä esitystä kannatta Katariina Kauriinoja (vihr.).
Jani Kurvinen totesi, että määräraha voidaan siis hyväksyä. Jäljelle jäi pitää äänestys valtuustoaloitteen uudelleen käsittelystä.
Pohjaehdotuksen kannalla olleet, jotka katsoivat valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi, äänestivät ”Jaa”. Palautusesityksen kannalla olleet äänestivät ”Ei”.
Äänestys päättyi Jaa-äänten voittoon 23–12. Loppuun käsittelyä puolsivat yhteistuumin keskusta ja kokoomus. Palatusta kannattaneet kristillisdemokraatit, sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät jäivät vähemmistöön.