Somero houkuttelee omanlaatuisena ja jopa pittoreskinä maaseutukaupunkina ihmisiä muuttamaan tänne ihan niin kutsutusti kokoaikaisesti nauttimaan idyllisestä maaseutumiljööstä visuaalisine upeine elämyksineen.
Somero on vuosien saatossa investoinut merkittävästi kunnallisiin palveluihin, kuten kirjastoon, uimahalliin ja Kiirun kouluun, jotka kaikki löytyvät kaupungin keskustasta lyhyen kävelymatkan päästä.
Somero satsaa myös liikennekulttuurin parantamiseen sekä kevyenliikenteen väyliin mottonaan turvallisuus niin jalankulkijoille kuin pyöräilijöillekin. Unohtamatta Ely-keskuksessa suunnitteilla olevaa niin kutsutun Shellin risteyksen kiertoliittymää Joensuuntien ja Helsingintien risteykseen.
Somero on keskipisteessä mittasipa matkoja Turusta, Tampereelta tai Helsingistä, joten sijantimme on keskellä ”kultaista kolmiota”, elikä ruotsiksi ”mitt i gyllene triangeln”, koska meille on tänne viimeaikoina muuttanut myös ruotsia äidinkielenään puhuvia uusia asukkaita.
Somero on musiikin mekka, mitä kuvastaa niin Unto Monosen Satumaa-tango, jota esitetään saksaksi, savoksi ja ruotsiksikin kuin Baddingin Paratiisi, jota sitäkin lauletaan ainakin myös ruotsiksi.
Somero on poliittisesti sitoutunut yli puoluerajojen pitämään lapsiperheistä ja vanhuksista huolta, joten tänne kannattaa todellakin muuttaa, kun sekä kaavoitettuja tontteja että vuokra-asuntojakin on tarjolla vaativillekin ihmisille.
Raimo Rönkkö
Itkevä nainen
Kuuntelin hämärässä huoneessa
espanjalaista laulua, tiedäthän:
soljuva kieli ja monta kitaraa.
”Voi minua, itkevä nainen,
itkevä nainen nyt ja tänään.
Vaikka se vaatisi elämäni,
en lakkaa rakastamasta sinua.”
Se muuttui kesäksi, laiturin lauluksi,
koivikoksi helluntaiyössä,
itkevä nainen, nainen mustissa vaatteissa.
Hiljaisuus läikehtii, kyynelten meri.
Eija Komu