Teksti: Päivi Arvonen
Alpakan mustissa silmissä on jotain mystistä ja meditatiivista. Ensimmäisen kerran alpakan läheltä nähdessäni sen isot, sysimustat ovaalinmuotoiset silmät toivat mieleeni klassisen avaruusoliokuvaston ja avaruusolennon silmät. Yhtä edelleen tämä mielikuva palaa katsoessani alpakkaa lähietäisyydeltä silmiin.
Tutustumismatkani alpakoiden maailmaan alkoi vuosia sitten tehdessäni lehtijuttua Ypäjällä alpakankasvattaja Sirpa Ryypön alpakoista. Eläinavusteisessa toiminnassa kunnostautunut Börje-alpakka haisteli minua pitkään naamakarvat kasvojani hipoen. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä – enemmän ehkä minun kuin lukemattomia ihmisiä kohdanneen Börjen taholta.
Tuolloin mielessäni alkoi itää ajatus omasta alpakasta. Viime syksynä aie kypsyi teoksi ja ostin ensimmäisen alpakkani, vuoden ikäisen jalostusemän, ja ryhdyin alpakankasvattajaksi.
Alpakat ovat laumaeläimiä ja vaativat lauman lisäksi asianmukaisen tarhan, sisätilan ja päivittäistä hoitoa. Vaikka työni ei tällä hetkellä viekään minua maailmalle, liikun työni vuoksi paljon kotimaassa. Alpakkani muutti valmiiseen alpakkalaumaan ja maksan eläimen hoidosta.
Lauman luona vierailu on eläinterapiaa parhaimmillaan. Oman alpakkani kanssa käyn myös kävelylenkeillä. Alpakka kulkee taluttajan vierellä tai paremminkin puoli askelta jäljessä riimun ja riimunarun päässä. Alpakan kävely on keinuvaa ja tuo mieleen aavikon laivan, kamelin. Alpakka on kamelieläin ja astuu liikuttaen saman puolen jalkoja yhtä aikaa.
Alpakat eivät erityisemmin pidä koskettelusta; ne eivät ole silitettäviä ja rapsuteltavia eläimiä. Silti ne ovat erittäin terapeuttisia. Utelias alpakka tulee lähelle ja katsoo silmiin. Rauhallisen eläimen läsnäolossa on jotain hoitavaa rauhaa ja seesteisyyttä. Alpakan lähellä on oltava täysin hetkessä läsnä, kaikki muut ajatukset unohtuvat. Vastaavaan intensiiviseen läsnäoloon eläimen lähellä olen tottunut Kuusamon Suurpetokeskuksessa karhuja Sulo Karjalaisen apuna hoitaessani.
Alpakankasvatus vaatii pitkäjänteisyyttä. Alpakkaemä voidaan astuttaa keväällä, kesällä tai syksyllä. Kantoaika on lähes vuoden. Etenkin nuori emä ei välttämättä tule kantavaksi ja keskenmenon riskikin on todellinen. Vasan voi myydä aikaisintaan noin vuoden ikäisenä.
Tuottavaa elinkeinotoimintaa alpakankasvatus on isolla laumalla. Alpakan tuomia terveysvaikutuksia ei voi rahassa mitata. Aivojen kuvantamismenetelmät osoittavat tunteiden muokkaavan aivojen toimintaa. Positiiviset tuntemukset saavat mielihyvähormonit erittymään ja siten stressin lieventymään. Alpakan on todettu olevan erityisen tehokkaasti stressiä lievittävä eläin; suurten silmien katse rauhoittaa.
Päivi Arvonen
– vapaa kirjoittaja, valokuvaaja ja viestintäyrittäjä