Ympäristölautakunta sai kokouksessa eteensä CO2-raportin vuosiraportin. Raportin tuottanut Sitowice Oy tarjoaa asiakaskunnilleen ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen ja kestävän kehityksen palveluita.
Raportissa on esitetty Someron kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 2009–2019, sekä ennakkotieto vuodelta 2020. Laskennassa ovat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.
– Raportissa on laskettu hiilidioksidiekvivalenttitonneja eri sektoreilta. Laskelmissa on päästöt yhteensä ja päästöt asukasta kohden, vs. ympäristönsuojelusihteeri Milla Suutari toteaa.
– Laskeva trendi näkyy nyt tässä kaikkien osalta. Mutta kannattaa tiedostaa se, mitä laskenta sisältää. Se on selostettu raportin alussa, miten tämä on tehty ja mitkä asiat tähän sisältyy.
Osa-alueet ovat olleet kuitenkin samoja kaikki raportissa olevat vuodet, ja ovat siten vertailukelpoisia.
Someron kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2019 olivat yhteensä 88,2 kt CO2-ekv ilman teollisuutta. 3 kt aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta, 3,6 kt sähkölämmityksestä, ja hyvin pieni osa maalämmöstä.
Päästöistä 0,8 kt CO2-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 11,0 kt erillislämmityksestä, 20,6 kt tieliikenteestä ja 2,9 kt jätehuollosta. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 0,9 kt CO2-ekv. Suurin päästölähde Somerolla oli maatalous, 46,2 kt CO2-ekv.
Asukasta kohti päästöt vuonna 2019 olivat 10,1 t ilman teollisuutta. Raportin kuntien keskimääräinen asukaskohtainen päästö vuonna oli Someroa lähes puolta pienempi, 6,2 t.
Päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat noin 20 prosenttia pienemmät kuin raportin kunnissa keskimäärin.
Asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä olivat noin 40 prosenttia suuremmat kuin keskimäärin. Maalämmön suosio kasvaa nopeasti, mutta sen osuus lämmitysmuotojakaumasta on vielä pieni.
Päästöt kaukolämmityksestä olivat selvästi pienemmät ja päästöt erillislämmityksestä noin 40 prosenttia suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin.
Päästöt tieliikenteestä olivat samaa suuruusluokkaa kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin.
Someron päästöt ilman teollisuutta laskivat 4 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. Keskimäärin päästöt laskivat CO2-raportin kunnissa 5 prosenttia.
Someron entinen Someron Ilmasto-ohjelma oli vuodelta 2020.
– Vuonna 2015 Somerolla tehtiin ensimmäinen Ilmasto-ohjelma, mutta sitä on sen jälkeen päivitetty vuosittain. Mitään merkittävää muutosta siihen ei nyt tullut. Tilanne päivitettiin viime vuodesta tämän vuoden tilanteeseen. Päätimme niin, että uusin Ilmasto-ohjelma tulee tällä kertaa esille kaupungin nettisivuille, Milla Suutari toteaa.
Ympäristölautakunta merkitsi asian tiedokseen, ja vei asian edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle.
Kaupunginhallitus hyväksyi Someron ilmasto-ohjelman vuonna 2015.
Ilmasto-ohjelmassa on esitetty tavoitteita ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta kaupungin toiminnassa tehtäisiin ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja.
Tavoitteena on, että Someron alueella syntyvät kasvihuonepäästöt vähentyvät vuoden 2009 tasosta (108 kt CO2-ekv) 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ja 20 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
————————–
CO2-ekv
- ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta
- ilmastovaikutuksella tarkoitetaan tässä kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua globaalia ilmastopakotetta eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta (GWP) (raportin tekijä)
- CO2-ekv eli hiilidioksidiekvivalentti on suure, jonka avulla voidaan yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasujen päästöt
- hiilidioksidiekvivalentin laskemista varten kasvihuonekaasujen päästöt kerrotaan niiden GWP-kertoimilla (Wikipedia)
GWP-kerroin
- Global Warming Potential
- kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta ilmastoon tietyllä aikajänteellä kuvaava kerroin
- yleisesti (ja tässä raportissa) käytetään 100 vuoden aikajännettä
- tässä raportissa CH4:n GWP-kertoimena on käytetty 21 ja N2O:n 310 (raportin tekijä)
- päästöistä puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan massana (esim. kiloa tai tonnia vuodessa) siten, että muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli globaalia lämmityspotentiaalia sadan vuoden tarkastelujaksolla, metaanipäästöt kerrotaan tällöin kertoimella 21 ja typpioksiduulipäästöt kertoimella 310 (Wikipedia)
- puunpolton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt muodostavat kuitenkin poikkeuksen: niitä ei huomioida, koska niiden ei oleteta lisäävän ilmakehän hiilidioksidimäärää pitkällä aikavälillä
Laskenta
- kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ovat mukana ihmisen toiminnan aiheuttamat tärkeimmät kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O)
- kasvihuonekaasujen päästöt on yhteismitallistettu hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2-ekv) kertomalla CH4- ja N2O-päästöt niiden lämmitysvaikutusta kuvaavalla kertoimella (Global Warming Potential, GWP)
- mukana eivät ole niin kutsutut fluoratut kasvihuonekaasut eli HFC- ja PFC-yhdisteet sekä rikkiheksafluoridi (SF6), joita käytetään tietyissä tuotteissa esimerkiksi kylmäaineina
- CO2-raportin laskentamalli on kehitetty perustuen menetelmiin, joita Tilastokeskus käyttää vuosittain YK:n ilmastosopimukselle raportoitavassa Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa
- ——————————————
Aikamme suurimpia haasteita - Ilmaston lämpeneminen on aikamme suurimpia haasteita. Sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ovat lisäksi ennennäkemättömiä yhteistyö- ja koordinaatiohaasteita paitsi Suomessa myös maailmanlaajuisesti.
Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat nähtävissä jo nyt, ja tulevaisuudessa vaikutusten ennakoidaan voimistuvan entisestään.
Tulevaisuudessa ilmaston jatkuva lämpeneminen voi jopa vaarantaa ekosysteemit ja ihmisen olemassaolon edellytykset ja toimeentulon.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tuleekin toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla riittävän nopeasti, jotta maapallon keskimääräisen lämpötilan nousu pystytään rajaamaan tasolle, jolla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kyetään edelleen sopeutumaan.
Kunnat ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kuntien toteuttamien ilmastotoimien kautta myös ilmastopolitiikka tulee konkreettisemmaksi.
Suomessa kuntien ja kaupunkien ilmastotavoitteiden kunnianhimo on noussut viime vuosien aikana merkittävästi: jo noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, jotka tähtäävät hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Kunnat toimivatkin tällä hetkellä suunnannäyttäjinä ja edelläkävijöinä sekä kansallisessa että kansainvälisessäkin ilmastopolitiikassa.