Tienvarsien niitto tehdään pääosin juhannuksen ja elokuun välisenä aikana

0
Tienvarsikukat ovat nyt näyttäviä. Kuva on Pitkäjärveltä.

Tienvarsien niitot alkoivat kesäkuun alussa. Viherhoitoluokasta riippuen tienvarsia niitetään 1–4 kertaa kesässä. Suurin osa Varsinais-Suomen teistä niitetään kertaalleen pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana.
Niittojen ajoituksessa huomioidaan muun muassa koulut, joiden lähistöllä niitetään yleensä vasta juuri ennen koulujen alkua.
Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja niittokertoihin. Tänä kesänä tienvarsikasvillisuuden kasvu on ollut runsasta. Niittykukkien kukkimisen kannalta otollisin niittoajankohta olisi elokuussa, mutta niitettävää tiestöä on paljon. Näin ollen niittoja tehdään Varsinais-Suomen Ely-keskuksen mukaan koko kesä.
– Monimuotoisuuden säilyminen pyritään toki huomioimaan, mutta ajankohtien pikkutarkkaan räätälöintiin ei ole käytännössä mahdollisuuksia, Ely-keskus tiedottaa.
Niitoilla poistetaan tieluiskasta korkeakasvuiset heinät ja vesakot, jotka peittävät helposti näkyvyyttä henkilöautosta ja haittaavat liikennemerkkien ja opasteiden havaitsemista.
– Korkea kasvillisuus haittaisi vähitellen myös kuivatuksen toimimista maanteiden ojissa. Tieympäristön viheralueiden hoidolla luodaan myös siisteyttä ja viihtyisyyttä, Ely perustelee toimintaa.
Viherhoitoa ohjaavat valtakunnalliset linjaukset. Näiden mukaisesti tiestölle määritellään viherhoitoluokat sekä laaditaan erityiskohteille kohdekohtaiset viherhoitosuunnitelmat.

Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa

Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa, sillä tienpientareille on levinnyt kasvi- ja eläinlajistoa, joka on menettänyt muualla perinteisen elinympäristönsä. Tieympäristöt paikkaavatkin osaksi niittyjen harvenevaa verkostoa. Niitoista käydään joka vuosi keskustelua, sillä tienvarren kasvustot ilahduttavat kukkaloistossaan tielläliikkujia.
– Vuosittain toistettu niitto lisää kasvillisuuden monimuotoisuutta ja parantaa niittylajiston elinoloja, todetaan Ely-keskuksen tiedotteessa.
Näyttävä lupiini pitäisi monen tielläliikkujan mielestä säästää niitoilta ja antaa koristaa tienpientareita.
– Suurikokoinen lupiini vie kuitenkin elintilaa kotimaisilta tienvarsikasveilta. Lupiini on alun perin Suomen luontoon kuulumaton laji. Kun vieraslajit sopeutuvat uusiin olosuhteisiin ja leviävät voimakkaasti, ne voivat uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Jättiputki on vaarallinen vieraslaji, jonka torjunta on sisällytetty tienpidon alueurakoihin. Jättiputket poistetaan tiealueelta sitä mukaa, kuin niitä havaitaan, Ely perustelee.

Varovaisuutta liikenteessä niittokoneen läheisyydessä

Varsinais-Suomen Ely-keskus muistuttaa, että hitaasti liikkuva niittokone on syytä ohittaa riittävän etäältä ja varovaisuutta noudattaen.
– Koneiden kuljettajat seuraavat liikennettä ja ohitustarpeen havaittuaan antavat tilaa ohitukseen turvallisessa kohdassa.