Jokin aika sitten julkaistiin Somero-lehdessä juttu, jossa luottamushenkilöt ja kaupunginjohtaja pohtivat kaupungin vuokra-asuntojen käyttöastetta, kuntoa ja asumisen hintaa. Olen itse asunut kohta kymmenen vuotta vuokralla kaupungilla 50-luvulla rakennetussa kerrostalossa, kahdessa eri asunnossa. Vuokra on koko ajan tasaisesti noussut ja vuokrankorotuksia on perusteltu käyttökustannusten kasvulla. Vuokrankorotukset ovat neliötä kohden olleet pieniä, mutta esimerkiksi 95 neliön asunnossa pienikin vuokrankorotus nostaa jo vuokraa tuntuvasti. Osa asukkaista saa varmasti asumistukea, jolloin vuokrankorotuksia saatetaan osin ajatella tulonsiirtoina valtiolta kunnalle. Moni meistä vuokralaisista maksaa kuitenkin vuokransa kokonaisuudessaan itse ja tosiasia on, etteivät nykyiset vuokrat enää vastaa asuntojen kuntoa. Kun hinta ja laatu eivät kohtaa, pysyy moni asunto tyhjänä.
Pikaisesti selasin naapurikuntien vuokratasoa: esimerkiksi Forssan kaupungilta saisin vuonna 1976 rakennetusta kerrostalosta 80 neliön asunnon noin 677 euron kuukausivuokralla. Neliövuokra on siis noin 8,46 euroa ja vuokraan sisältyy myös vesimaksu ja laajakaistayhteys. Oman asuntoni neliövuokra vesimaksuineen on reilu yhdeksän euroa. Tämä on toki vain yksi esimerkki, mutta jos keskusteluissa esitetään arvioita Someron vuokratasosta naapurikuntiin verrattuna, arvioiden tulisi perustua kyllin laajaan vertailuun ja tästä vertailusta vedettyihin johtopäätöksiin.
Somero tarvitsee uusia asukkaita ja perinteisesti on ajateltu, että etenkin kaupungeista maalle muuttavat haaveilevat omakotitalosta. Näin varmasti onkin, mutta laadukas vuokra-asuminen omakotitonttien lisäksi täydentäisi kokonaisuutta. Vuokralle on helppo muuttaa ja kun kaupunki ja sen palvelut tulevat tutuksi ja Somero kodiksi, voi seuraava askel olla oman kodin rakentaminen. Osalle taas asuminen kerrostalossa maaseudun rauhassa on juuri se, mitä he kaipaavat. Lisäksi Somero tarvitsee jatkossakin esimerkiksi sote-alan ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Sairaanhoitajista ja varhaiskasvatuksen opettajista on jo nyt valtakunnallisestikin pulaa. Kohtuuhintaiset, viihtyisät vuokra-asunnot saattaisivat toimia myös rekrytoinnin tukena.
Asukkaana toivoisin jatkossa säännöllisiä asiakastyytyväisyyskyselyitä, joiden kautta vuokra-asumisen laatua voitaisiin valvoa ja kehittää.
Maarit Niiranen
Keskusta ei ole lopettamassa päiväkoteja ja kouluja
Nimimerkki ”Maalle 20 vuotta sitten” antaa Somero-lehdessä 4.6. julkaistussa yleisönosastokirjoituksessaan ymmärtää, että Keskusta olisi lopettamassa Oinasjärven ja Pitkäjärven päiväkodit ja koulut. Näkemys on täysin väärä. Keskusta nimenomaan haluaa varmistaa, että varhaiskasvatus-, esiopetus- ja alkuopetuspalvelut säilyvät myös näissä kotikuntamme viimeisissä kyläkouluissa.
Kylillä asuu paljon perheitä, jotka työskentelevät muualla kuin Someron keskustassa. Somero on laaja kunta, ja pisimmillään matkaa keskustaan tulee yli 20 kilometriä. Sujuvan lapsiperhearjen varmistamiseksi on tärkeää, että lasten kuljetusmatka päiväkotiin tai koululaiskerhoon ei ole kohtuuttoman pitkä.
Keskustan valtuustoryhmä näkee palveluiden kehittämisen tärkeäksi, kun toimintaympäristö muuttuu. Ajattelumalli jonka mukaan mitään ei muuteta, mitään ei kehitetä eikä mihinkään investoida, johtaa viimekädessä kriisikunnaksi ajautumiseen ja palveluiden rapautumiseen.
Riitta Ryhtä
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Lapset eivä saa olla väline, jolla säästää
On näin vaalien alla mielenkiintoista lueskella eri puolueiden näkemyksiä kyläkoulujen ja päiväkotien kohtaloista. Hienoa on ollut huomata, että ainakin osa puolueista ymmärtää näiden muuttovetovoiman ja positiivisen vaikutuksen Somerolle, ja sellaiselle puolueelle minä tulen ääneni antamaan.
Toisaalta olen myös pitkään ollut hyvin huolissani ja vihainenkin tästä kyläkoulukeskustelusta ja niiden kohtalosta.
Ostaessamme taloa Somerolta viisi vuotta sitten, selvitimme kyläkoulun tulevaisuutta ja vahvasti vakuutettiin, että Joensuu, Kirkonmäki, Oinasjärvi ja Pitkäjärvi pidetään voimissaan. Meille maaseutu ja kyläkoulu oli nimenomaan se vetovoimatekijä, miksi ostimme talon Pitkäjärveltä ja muutimme isosta kaupungista pois.
Kaltaisiamme perheitä on varmasti muitakin, se olisi hyvä pitää mielessä. Jos kyläkoulu suljetaan, niin meidän lapset eivät tule kulkemaan Someron keskustaan kouluun, matka ja aika on aivan kohtuuton.
Lapset eivät saa olla, eikä niiden ikinä pidä olla, se väline, millä säästetään. Kuvitteellinen säästö nykyhetkessä maksetaan tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin.
Vaalipuheitako vain
Pirttilän purkaus ihmetyttää
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tero Pirttilän (kesk.) poikkeuksellisen henkilöön käyvä purkaus Somero-lehdessä 4.6.2021 oli erikoista luettavaa. Täytyy ihmetellä, miten vanhoista päätöksistä syyttely väritetyin tiedoin palvelee yhteistyötä ja kaupungin kehittämistä.
Toisin kuin Pirttilä antaa ymmärtää olen arvostellut Mehiläiskauppaa alusta asti siitä näkökulmasta, että se olisi ollut kaupungille valtavan kallis. Varovaisestikin arvioiden se olisi lisännyt kaupungin kustannuksia puoli miljoonaa euroa joka vuosi. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan suostuttu selvittämään. Siksi ratkaisu oli pakko hyväksyä.
Valtuuston yksimielistä päätöstä Mehiläisen kanssa tehtävästä kaupasta edelsi äänestys, jossa runnottiin yhden äänen enemmistöllä läpi se, ettei vaihtoehtoista etenemistapaa selvitetä. Tästä eteenpäin Tervaskantohanke on edennyt valtuustossa yksimielisesti joka kerta, kun peruslinjausta on muutettu. Siis yksimielisesti. Aina. Samoin ohjausryhmässäkin olemme olleet hyvin yksimielisiä. Erimielisyyttä on sitten ollut kaupunginhallituksessa ja teknisessä lautakunnassa, mutta minua niistä on turha syyttää, kun en niissä pöydissä istu.
On myönnettävä, että olen epäonnistunut tuomaan luottamushenkilöiden syvistä riveistä kummunneita ajatuksia ohjausryhmään. Tosin samalla tavalla ovat epäonnistuneet ohjausryhmän muutkin jäsenet, onhan näitä esityksiä tullut kaikista ohjausryhmässä edustettuina olevista puolueista. Valtaosa näistä viime hetken – sinänsä yleensä varsin hyvistä – esityksistä on tullut kokoomuksen riveistä.
Suuria hankkeita tulisi pohjustaa kattavalla keskustelulla ja yhteistyöllä. Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä on johtaa ”poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa”. Sama velvoite on myös kuntalaissa.
Pirttilä on torjunut kaikki pyynnöt keskusteluista ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukset on vähennetty minimiin. Sivumennen sanoen myös hallintosäännön edellyttämät kaupunginjohtajan kanssa käytävät vuosittaiset kehityskeskustelut, joiden järjestäminen on hallituksen puheenjohtajan vastuulla, on toistuvasti laiminlyöty.
Tervaskantohanke on suuri epäonnistuminen koko Someron päätöksentekojärjestelmälle. Itse olisin varmasti voinut toimia paremmin monessakin kohdassa. Epäonnistumisen kaataminen yhden puolueen tai yhden ohjausryhmän jäsenen niskaan omien virheiden peittelemiseksi ei ole kuitenkaan kovin rakentavaa. Mennään eteenpäin ja otetaan opiksi.
Antti Kotti
kaupunginvaltuutettu, sd.