Suunnitelmissa pato
Arimaan hoitoyhdistys haluaa nostaa järven keskivedenkorkeutta, ja rakentaa padon joen rantaan kaupungin tontin kohdalle. Hanketta perustellaan sillä, että järven vedenkorkeudet vakiintuisivat, veden laatu paranisi ja myös matalimpien rantojen virkistyskäyttö.
Hoitoyhdistys pyysi kaupungin suostumusta pohjapadon rakentamiselle. Kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen, jos aluehallintovirasto antaa yhdistykselle vesilain mukaisen luvan padon rakentamiseen.
Kaupunki muistutti, ettei pato saa heikentää alapuolisen vesistön virkistyskäyttöarvoa.
Ennen juhannusta ympäristölautakunnassa esittelijä vt. ympäristönsuojelusihteeri Milla Suutari oli ehdottanut, ettei lautakunta puoltaisi padon rakentamista ja keskivedenkorkeuden nostoa. Hän perusteli epäämistä sillä, että riskinä on, että padon alapuolinen uoma muuttuu matalimpien vedenkorkeuksien jaksojen pidentyessä tai lisääntyessä.
Perusteluissaan hän totesi järven ekologisen tilan olevan vuoden 2019 raportin mukaan hyvä. Kasviravinteiden, fosforin ja typen, pitoisuudet vedessä eivät ole lisääntyneet, ja että pohjalta hapettomissa oloissa tapahtuvat fosforin liukeneminen pohjalähteiseen veteen on ollut vähäistä. Näin ollen veden laatu ei vaatisi parantamistoimenpiteitä.
Ympäristölautakunta päätti toisin. Arimaan hoitoyhdistyksen kaavailemaa patoa ja keskivedenkorkeuden nostoa puolsivat kokoomuksen Totti Nuoritalo ja Kaisa Vasama-Kakko, keskustan Antti Hakala, Visa Moisander ja Mikko Virtanen sekä vihreiden Katariina Kauriinoja. Sosiaalidemokraattien Ulla Korpihuhta ja Sanna-Maria Rajala olivat esittelijä Suutarin ehdotuksen kannalla, eivätkä puoltaneet padon rakentamista.
Arimaan hoitoyhdistys on suunnitellut vakiinnuttavansa vedenkorkeuksia siten, että kesänaikaiset alimmat vedenkorkeudet nousevat ja tulvakorkeudet pysyvät suunnilleen ennallaan. Alimmat vedenkorkeudet nousevat 23–25 senttimetriä, ja keskimääräinen vedenkorkeus 13 senttimetriä.
Suurimmat lähtövirtaamat kasvavat 20–30 litraa sekunnissa ja pienimmät virtaamat pienentyvät noin 8–9 l/s.
Hoitoyhdistys arvioi, ettei virtaamien muutoksilla ole havaittavia vaikutuksia alapuoliseen vesistöön, koska suurten virtaamien kasvu on vähäistä ja alivirtaama-aikana virtausta on edelleen.
Selostuksessa todetaan, että järven matalissa osissa kasvillisuus on lisääntynyt ja järven länsipäässä matalin osa on kasvamassa pikkuhiljaa umpeen. Hankesuunnitelman mukaan veden laatuun ja kasvillisuuden leviämiseen ei vedenpinnan nostolla ole olennaista vaikutusta, mutta rantakiinteistöjen virkistyskäyttö paranisi matalien rantojen osalta.
Hankkeesta on pyydetty lausunto myös Someron vesiensuojeluyhdistykseltä, joka on myönteinen, etenkin kun kyse on entistämisestä.